Riittävä perusrahoitus on koulutusjärjestelmän sydän

Suomalainen koulutusjärjestelmä on ollut maailman huipulla, mutta vuosikymmenen jatkuneet leikkaukset uhkaavat nyt koulutuksen laatua. Suuria valtionosuuksien leikkauksia on paikkailtu pienemmillä hankerahoituksilla. Sirpaleiset hankkeet aiheuttavat paljon työtä, mikä on sitten vastaavasti pois tärkeimmästä eli koulutuksesta, kasvatuksesta ja tutkimuksesta. Suuri osa hankehakemuksista ei johda rahoituksen saamiseen. Usein hankerahoitus asettaa myös koulutuksen järjestäjät ja sitä myöten oppilaat sekä opiskelijat eriarvoiseen asemaan keskenään, koska resurssit hakemuksien tekemiseen vaihtelevat suuresti.

(lisää…)

Opiskelijan tuen pitää toimia myös käytännössä

Jaan täysin apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäen ja monien opettajien huolen nuorten asemasta ammatillisen koulutuksen säästöjen keskellä. Huolestuttavaa oli Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen johtajan Anni Miettisen vastaus Aamulehdessä (26.2.): ”Opiskelija saa kyllä hänen tarvitsemansa tuen ammatillisessa koulutuksessa.” Se, että tuki toteutuu OPH:n papereissa ei valitettavasti auta yhtään sitä suurta nuorten joukkoa, joka jää vaille riittävää lähiopetusta ja työpaikalla oppimista.

(lisää…)

Perusopetuksella selkeä tavoitekuva – konkreettiset toimet ja rahoitus puuttuvat

Perusopetuksen tulevaisuutta pohtinut peruskoulufoorumi julkisti tavoitekuvan peruskoulun pelastamiseksi. Linjaukset olivat tuttuja ja oikeaan osuvia, vain rahoitus puuttuu. Kuilu kauniiden koulutuspoliittisten puheiden ja peruskoulun arjen välillä on ammottava. Peruskoulufoorumin linjauksissa esitetäänkin riittävää resursointia perusopetukselle, jotta kaikkien oppilaiden tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiselle voidaan aidosti taata.

(lisää…)

Esiopetus tulee laajentaa 5-vuotiaille

Valtiovarainministeri Petteri Orpo haluaisi ulottaa maksuttoman puolipäiväisen varhaiskasvatuksen 5-vuotiaille. Se on sinällään oikein hyvä ja kannatettava tavoite. Orpo on oikeassa todetessaan varhaiskasvatuksen olevan kaikkein vaikuttavin koulutuksen muoto. On ehdottoman tärkeää huomioida, että vain laadukas varhaiskasvatus on vaikuttavaa.

(lisää…)

Koulutuksellinen tasa-arvo on rapautunut

Suomi on aina ollut tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien mallimaa. Opetus on ilmaista esiopetuksesta yliopistoon, mikä mahdollistaa koulutuksen kaikille lapsille ja nuorille. Hyvät ja laajat koulutusmahdollisuudet ovat mahdollistaneet korkeatasoiseen osaamiseen nojaavan elinkeinoelämän kehittymisen.

(lisää…)

Toisen asteen uudistuksille annettava mahdollisuus onnistua

Toisen asteen koulutus käy läpi suuria muutoksia. Ammatillisen koulutuksen reformi tulee voimaan ensi vuoden alusta. Sipilän hallituksen satojen miljoonien leikkaukset varjostavat hyviä tavoitteita, kuten koulutuksen ja työelämän kasvava yhteistyö. Lähiopetuksen vähentyminen on jo nyt osan nuorista kohdalla johtanut perustaitojen romahtamiseen ja opintojen keskeyttämiseen. Henkilökohtaista opinto-ohjausta, erityisopetusta ja myös opiskelijoiden omaa motivaatiota on lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa lisättävä. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysnäkymät ovat merkittävästi paremmat kuin ilman tutkintoa jääneiden.

(lisää…)

Koulutus on Suomessa tärkeämpää kuin koskaan

Tuoreen OECD-alueen koulutusjärjestelmiä vertailevan tutkimuksen mukaan maamme erityisongelmana on suuri työelämän ulkopuolella olevien joukko. Suomessa kouluttautuminen parantaa työllistymistä enemmän kuin muissa maissa. Ilman tutkintoa työllistymismahdollisuudet ovat poikkeuksellisen kehnot. 2. asteen tutkinto puuttuu 600 000 suomalaiselta ja heistä vain 40% käy töissä. Tutkintoa vailla olevista nuorista aikuisista 50% on työelämässä, kun tutkinnon suorittaneista työelämään on päässyt kiinni 75%. Opetuksen painopisteen siirtyessä työpaikoille, on opettajan tukea ja ohjausta opiskelijalle vahvistettava, jotta pudokkaita olisi mahdollisimman vähän.

(lisää…)

Pinnistelyn ja ponnistelun kulttuuri on palautettava

Tapasin pirkanmaalaisia ammatillisen koulutuksen opettajia lukuvuoden alettua. Heidän suurin huolensa ei liittynytkään tulevaan reformiin, eikä heikentyneisiin perustaitoihin, vaan kasvavan joukon opiskelijoita asenteeseen. Pitkään alalla olleet opettajat kertoivat, kuinka välinpitämättömällä asenteella osa nuorista tulee opiskelemaan, jos tulee. Asiat pitäisi oppia heti ja ellei onnistu, niin sitten luovutetaan, lyödään läskiksi tai keskitytään johonkin muuhun. Oppimisen painopiste on siirtymässä oppilaitoksista työpaikoille. Työelämäopintoja ei kuitenkaan pysty suorittamaan elleivät perusasiat ja asenne ole ensin kunnossa. Aikatauluista ja työajoista on osattava pitää kiinni.

(lisää…)

Lukuvuosi alkaa, koulutus murroksessa

Koulutuksen aloittaa tänä syksynä eri asteen oppilaitoksissa 1,1 miljoonaa lasta ja nuorta. Koulutusjärjestelmämme on ollut hyvinvointiyhteiskunnan perusta ja peruskoulu sen kruununjalokivi. Se on tarjonnut kaikille tasa-arvoiset ja laadukkaat koulutusmahdollisuudet asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta tai muista tekijöistä riippumatta.

(lisää…)