Kuningas Jari Litmasen sanoin: ”Rasisti on reppana.” 

Pienestä lapsesta lähipuistomme leikeissä touhuillut, nyt lukio-opintoja suorittava poika, kokee säännöllistä rasismia. Hän käy bussilla koulua ja on kuten kuka tahansa ikäisensä fiksu nuori. Hänen koulumatkansa eroaa monen muun matkasta siinä, että aikuiset miehet menevät istumaan hänen taakseen aloittaen ”menisit sinne, mistä olet tullut” -kommentoinnit. Kuulin tästä sunnuntaina, jolloin päättyi kansallinen rasismin vastainen viikko. Masentavaa kuultavaa. Tampereen väkiluku kasvaa paljolti maahan muuttaneiden ihmisten myötä ja heitä tarvitaan. Suomessa luonnollinen väestönkehitys on negatiivista, huoltosuhde heikkenee ja monella alalla on työvoimapula.

(lisää…)

Hyvinvointi ei jakaudu tasaisesti Tampereella

Pienituloisten osuus kotitalouksista on Tampereella suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Köyhien määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisten 20 vuoden aikana. Ulkomaalaistaustaisen pienitulosuusaste on suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Pienituloisissa kotitalouksissa asuu yli 5000 alle 18-vuotiasta lasta.

(lisää…)

Liikunnallista vuotta 2024 kaikille

Tampereen pormestariohjelma tavoittelee kaiken liikunnan lisäämistä. Kuluneena vuonna kaupunki on tukenut vajaalla miljoonalla 85 Tampereella liikuttavaa yhdistystä. Avustuksia myönnetään terveyttä edistävään sekä soveltavaan liikuntaan, kilpa- ja huippu-urheiluun ja niihin liittyvään kansalaistoimintaan. Erityiskiitos kaikille vapaaehtoistyötä tehneille.

(lisää…)

Hiihtäjät ja kävelijät mahtuvat liikkumaan Tampereella

”Ladut jyräävät kävelyreitit Tampereella” ja ”Tampereella on talvisin enemmän hiihto- kuin kävelyreittejä, ja se on retkeilypalvelupäällikön mielestä ongelma” oli otsikoitu (Aamulehti 14.-15.12.2023) latu- ja kävelyverkkoa käsitellyt artikkeli. 

On tärkeää olla asettamatta eri liikuntamuotoja vastakkain. Tampereen pormestariohjelma tavoittelee kaikenlaisen liikunnan lisäämistä. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää liikunnan palveluverkosta pyrkien luomaan mahdollisimman hyvät ja monipuoliset olosuhteet kaupunkilaisten liikkumiselle. Samalla kaupunki täyttää lakisääteistä velvoitettaan edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä.

Hiihto on merkittävä liikuttaja pienistä lapsista ikäihmisiin. Tampereen ulkoilureiteillä ja laduilla hiihdettiin viime kaudella noin 2,5 miljoonaa kertaa. Suosituimmalla reitillä Kauppi-Niihama kirjattiin 206.000 hiihtokertaa ja 75.000 ulkoilijaa latukauden ulkopuolella. Vilkkaimpana talvipäivänä tuolla välillä sivakoi jopa 3500 hiihtäjää. Kaupin hiihto-olosuhteiden kehittämiseksi on perustettu työryhmä, jossa toimin puheenjohtajana. Hiihtokauden ulkopuolella kaikki reitit ovat tietenkin kävelijöiden käytössä.

(lisää…)

Tampere jatkaa panostuksia sivistyspalveluihin

Sivistyspalvelut ovat laajin osa kaupungin palveluntarjontaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt ensi vuoden Sivistyksen teemavuodeksi. Kaupunginvaltuuston ma 13.11. hyväksymä vuoden 2024 talousarvio vastaa tähän monin panostuksin. Tehdyn työn jälki näkyy ensi vuonnakin vahvasti. Haluan osaltani kiittää koalitioryhmän puheenjohtajia ja pormestaria hyvällä yhteistyöllä syntyneestä talousarvioesityksestä.

Varhaiskasvatuksen osalta talousarvioesitys vastaa laskennalliseen n. 300 lapsen lisäykseen päiväkodeissa sekä yli 100 lapsen lisäykseen palvelusetelillä tuotetussa varhaiskasvatuksessa.

(lisää…)

Uimahallien lipunhintoja alentamalla kannustetaan liikkumaan

Kunnilla on lakisääteinen velvoite edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Liikunta on merkittävä toiminta- ja työkyvyn ylläpitäjä ja parantaja sekä erinomainen kuntoutuksen muoto. Kalervo Kummolan pormestariohjelma tavoittelee kaupunkilaisten omaehtoisen ja ohjatun liikunnan monipuolista lisäämistä. Tampereen kaupungin talousarvio 2024 sisältää uimahallien lippu-uudistuksen, jonka tavoitteena on saada yhä useampi liikunnan pariin. Liikuntamuotona uinti on kokonaisvaltainen ja sopii kaiken ikäisille.

(lisää…)

Tutustu vaalikonevastauksiini eduskuntavaaleissa 2023

Vaalikoneista on tullut yhä merkittävämpiä alustoja, kun äänestäjät valitsevat ehdokkaansa. Vastasin vaalien alla useamman palveluntarjoajan vaalikoneeseen. Käy alta linkkien kautta katsomassa, miten olen vastannut ja vertaa omiin näkemyksiisi. Useampi kysymys saattaa olla sellainen, että sen voi tulkita eri tavoin tai lähteä eri tulokulmasta vastaamaan. Silloin on parasta katsoa perusteluista, mikä tulokulma vastauksessa on ollut.Klikkaa alta ja käy tutustumassa vastauksiini. Ole yhteydessä viestillä, kommentoi tai haasta Matti Helimo -poliitikko Facebook-sivun kautta:

MTV3:n vaalikoneen vastaukseni

YLE:n vaalikoneen vastaukseni

Sanoman vaalikoneen vastaukseni

Tamperelaisen vaalikoneen vastaukseni

Duunitorin vaalikoneen vastaukseni

Nuorten vaalikoneen vastaukseni

Auto- ja liikennealan vaalikoneen vastaukseni

Digilaitteiden viihdekäyttö pois peruskouluista

Erityisesti oppimistulosten laskun analysoimisessa sekä opettajien kesken on jälleen noussut esiin digilaitteiden käyttö koulussa. On ihan selvää, että mikäli koulussa puhelimen käyttöä ei suitsita, menee oppitunneista merkittävästi aikaa hukkaan kännykän vuoksi. Tuo aika on pois oppimisesta.

Mikäli välitunneilla on sallittua käyttää kännykkää, niin se aika on todennäköisesti pois sosiaalisesta kanssakäymisestä, ulkoilusta ja liikkumisesta. Kellojen soidessa välitunnin päätteeksi on hankalaa katkaista kännykän käyttöä, mikä taas vie aikaa oppitunnilta.

(lisää…)

Oppimisen tukea on vahvistettava

Suomalaisten osaamistaso on laskenut. Syntyvyys on merkittävästi alentunut. Suomi toisena kielenä (S2) -opetusta saa aiempaa useampi oppilas ja määrä tulee merkittävästi kasvamaan.

Yksistään ikäluokkien pieneneminen edellyttää, että kaikki pysyvät koulutuspolulla mukana ja osaajia saadaan työelämän kasvaviin tarpeisiin. On inhimillisesti ja kansantaloudellisesti kestämätöntä, että vuosittain tuhannet peruskoulun päättävät eivät saavuta riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin tai työelämään.

Suomalaista koulutusjärjestelmää on katsottava kokonaisuutena. Laadukas varhaiskasvatus on vaikuttavin koulutusmuoto tasaamaan lasten sosioekonomisista taustoista johtuvia eroja. On luotava kannuste, jolla varhaiskasvatuksen piiriin saadaan kaikki nekin lapset, jotka eniten siitä hyötyisivät, mutta nyt kannustinloukkujen, vanhempien ongelmien, kulttuurierojen tai muiden syiden vuoksi ovat kotona. On lähdettävä siitä, että seuraavalla hallituskaudella velvoittava esiopetus laajenee kaksivuotiseksi ja tuen tarpeet tunnistetaan entistä aiemmin.

(lisää…)

Miksi lähdit mukaan politiikkaan, Matti Helimo?

“Puolustamaan koulutusta!”

”Lähdin politiikkaan vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ilman aiempaa kokemusta tai taustaa. Edellisellä hallituskaudella 2011-15 koulutuksen rahoitusta oli leikattu ja ennen vaaleja tehtiin kovasti töitä syntyneiden resurssivajeiden paikkaamiseksi alkavalla kaudella. Kaikki näyttikin hyvältä, #koulutuslupaus tehtiin lähes kaikkien puoluejohtajien toimesta ja koulutuksen tärkeyttä korostettiin vaalikentillä. Aivan kuten nytkin. Valtiontalous oli tiukilla ja se oli vaalien kärkiteema, ihan niin kuin nytkin. Kaksi viikkoa v. 2015 vaalien jälkeen päätettiin lähes miljardin euron leikkauksista koulutussektorille. Opettajana tiesin, mitä tästä seuraisi, koska jo edellisen nelivuotiskauden leikkaukset olivat näkyneet arjessa mm. jakotunneissa ja oppimateriaaleissa. 

(lisää…)