Koulutukseen investoiminen ja kansakunnan osaamistason kasvattaminen ovat parasta lääkettä taloudelliseen taantumaan. Koulutusjärjestelmämme on pystyttävä vastaamaan myös työelämän osaajapulaan ja kohtaanto-ongelmiin.
Kuluneella hallituskaudella koulutuksen rahoituksen suunta on käännetty leikkauksista panostuksiin. Hallitus on pienentänyt varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, lisännyt psykologeja ja kuraattoreja kouluihin sekä oppilaitoksiin, toisen asteen koulutuksesta on tehty maksutonta ja on otettu askelia kohti maksutonta varhaiskasvatusta. Koulutuksen perusrahoitusta on nostettu, korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätty samoin kuin opinto-ohjaajia sekä opettajia. Tällä tiellä täytyy jatkaa myös seuraavalla vaalikaudella hallituspohjasta riippumatta.
Samaan aikaan on selvää, että tulevat vuodet eivät tule olemaan taloudellisesti helppoja. On kyettävä priorisoimaan. Siksi on tärkeää tunnistaa myös koulutukse osalta kiireellisimmin korjattavat asiat.
Varhaiskasvatus on tutkitusti kaikkein vaikuttavin koulutusmuoto. Nobel-tason tutkimuksen mukaan yhden euron investointi voi tuottaa kahdeksan takaisin yhteiskunnalle. Siirtymällä kaksivuotiseen esiopetukseen vahvistaisimme koulutuksellista tasa-arvoa sekä kaventaisimme oppilaiden taustasta johtuvia eroja alkuopetukseen tultaessa. Varhaiskasvatuksen henkilöstöpula on ratkaistava. Se onnistuu lisäämällä koulutuspaikkoja ja parantamalla työoloja.
Peruskoulussa tulee puolestaan laittaa perusasiat kuntoon. Koulutilojen on oltava terveellisiä ja viihtyisiä. Oppilaiden on saatava riittävää tukea ja opetusryhmien on oltava sopivan kokoisia, mikä auttaa sekä tukea tarvitsevia että keskimääräistä nopeammin eteneviä. Konkreettisina keinoina nämä voidaan varmistaa tukea tarvitsevien oppilaiden mukana kouluun tulevalla “reppurahalla” ja sitovalla opettajamitoituksella.
Koko ikäluokka on aina pidettävä mukana, sillä syrjäytyminen on aina paitsi inhimillinen tragedia, myös yhteiskunnalle kallista. Syntyvyyden laskiessa ja huoltosuhteen heikentyessä tarvitsemme työelämään mukaan jokaisen kynnelle kykenevän.
Tällä hetkellä liian moni nuori, maahanmuuttaja tai uudelleenkouluttautuja vain odottaa pääsyä koulutukseen. Samalla maassa on huutava pula mm. teknologia-alan osaajista sekä erityis- ja varhaiskasvatuksen opettajista. Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä ja jatkuvaan oppimiseen panostettava. Samalla korkeakouluille tulee osoittaa koulutusmäärien lisäämiseen riittävä rahoitus.
Suomen talous on nostettava taantuman uhasta takaisin kasvu-uralle. Se ei pitkällä tähtäimellä onnistu ilman investointeja koulutukseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
Teksti: Maria Ohisalo, Vihreiden puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri ja Matti Helimo, sivistyspalveluista vastaava apulaispormestari (Vihr.), Tampere