Mobiililaitteiden kielto myös välitunneille

Suomen hallitukselle on syytä antaa kiitosta tarttumisesta lainsäädännöllisiin toimiin mobiililaitteiden häiritsevän käytön kitkemiseksi kouluissa. Hallitus on antanut esitysluonnoksen perusopetuslain muuttamisesta. Siinä ehdotetaan perusopetuslakia muutettavaksi puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytön osalta siten, että niiden käyttö oppitunnin aikana sallittaisiin vain tiettyihin laissa säädettyihin tarkoituksiin. 

Lakimuutos tarvitaan, sillä se selkeyttäisi tulkintoja ja vapauttaisi opettajan aikaa opetukseen. Lakiin ehdottomasti tarvitaan kuitenkin vielä lisäyksiä, jotta se todella auttaa selkiyttämään tilannetta kouluissa. Lain tulee kieltää puhelimen käyttö koko koulupäivän aikana muuten kuin opettajan tai rehtorin luvalla. Yksiselitteinen kielto rauhoittaisi oppitunteja, vähentäisi opettajien turhia tulkintatilanteita luokissa sekä monin paikoin lisäisi oppimiseen käytettävää aikaa. Välituntien ulottaminen kieltoon mukaan lisäisi oppilaiden mahdollisuuksia liikkumiseen ja kasvokkain kohtaamisiin välitunneilla. Samalla vähintäänkin vähenisi videokuvaaminen ja tallenteilla kiusaaminen.

(lisää…)

Hiihtoladut eivät uhkaa Kaupin luontoarvoja

Kaupin metsät ovat tärkeä virkistysalue tamperelaisille ja luontoarvoiltaan merkittävä kokonaisuus. Erityisen arvokasta eliöstöä ovat lepakot, liito-oravat ja lahokaviosammal. Iso osa Kaupin metsistä on rajoitetun maan- ja metsänkäytön piirissä eri lakien (luonnonsuojelulaki, metsälaki) sekä kaavoituksen (yleis- ja asemakaava) ja metsienhoidon toimintamallin suojaamana. 

Yhtä lailla hoitoa ohjaa kuluttajaturvallisuuslaki. Pystyyn kuolleita tai muutoin vaarallisia puita ei voi jättää reittien varrelle aiheuttamaan hengenvaaraa. Kirjanpainajatuhojen osalta palveluista vastaava kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta yksimielisesti linjasi, että koululaisten suunnistusreitit eivät voi olla vaarallisilla alueilla. 

(lisää…)

Kaikki yhdessä lukutaitoa parantamaan

Tampereen startegia tavoittelee suurten kaupunkien oppimistulosten ykköspaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on tehty ja tehdään paljon. Tällä valtuustokaudella on mm. perustettu 24 uutta pienryhmää eri koulupoluille. Ryhmäkoot on saatu pidettyä ennallaan, vaikka oppilasmäärä on kasvanut noin tuhannella oppilaalla vuodesta 2020. Mittaluokkaa voi hahmottaa sillä, että entisten oppilaiden lisäksi on tullut Kissanmaan, Lamminpään ja Koiviston koulujen yhteen lasketun oppilasmäärän verran uusia. 

Erityistä huolta on viime vuosina kansallisesti ja paikallisesti herättänyt lukutaidon heikkeneminen. Tampereella tavoite tälle vuodelle on ollut, että 2.-, 7.- ja 9.-luokkalaisten oppimistulokset parantuvat edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä ei kuitenkaan toteutunut kuin 2.lk:n osalta ja sielläkin vain vähän. Toki vertailtaessa peräkkäisiä vuosia on tärkeää huomioida arvioinnin kohteena olevan ikäluokan vaihtuminen edellisestä seuraavaan.

(lisää…)

Tampere tarjoaa paljon liikkumismahdollisuuksia

Aamulehdessä nousi 1.9.2024 kirjoituksessa esille tärkeä asia koskien kuntien tarjoamia liikkumismahdollisuuksia urheiluseuratoiminnan ulkopuolelle jääville nuorille. Olen monesta asiasta täysin samaa mieltä.

Tampereella kiinnitetään erityistä huomiota kaikenlaiseen liikuntaan kannustamiseen kaikissa ikäryhmissä. Kaupunki panostaa liikunnan olosuhteisiin ja sen monipuoliseen lisäämiseen. Kirjoittaja on oikeassa, että on erityisen tärkeää ”kasvattaa kuntalaisten tietoisuutta niiden (toimien) olemassaolosta”.

Tampereella toimiville rekisteröidyille yhdistyksille on lanseerattu erillinen kaupungin avustus lasten ja nuorten matalan kynnyksen liikuntatoimintaan. Toiminnan tulee kestää yli 3kk ja olla maksutonta tai hyvin edullista normaaleihin lajiharrastamiskustannuksiin suhteutettuna. Osallistujalle ei saa koitua osallistumisesta ylimääräisiä kustannuksia ja toiminnan järjestäjän tulee tarjota tarvittava välineistö.

(lisää…)

Tampere otti härkää sarvista päiväkotien- ja koulujen sisäilma-asioissa

Valtuustokauden 2017-21 alussa Tampereen kaupunginvaltuusto kävi perusteellisia keskusteluja sisäilmaongelmista kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa. Tilanne oli erittäin vaikea. Tarpeellisia korjauksia oli jouduttu liian pitkään lykkäämään ja sisäilmaprosessissa oli kaikkiaan 64 yksikköä. Tampereen poliittisen päätöksenteon hengen mukaisesti syntyi päättäjien yhteinen tahtotila tilanteen korjaamiseksi. Tahtotila on säilynyt ja tekemisen kaupungissa on tartuttu toimeen. Seuraavassa käyn läpi tehtyjä toimenpiteitä. Kustannukset kuvaavat investointien taloudellista merkittävyyttä, ollen kuitenkin suuntaa antavia tarveselvitys- tai hankesuunnitelmavaiheesta.

(lisää…)

Tampere rajoittaa mobiililaitteiden viihdekäyttöä koululla – lisää aikaa oppimiselle

Kasvatus- ja opetuslautakunta vastaa perusopetuksen järjestämisestä. Se käy kokouksissa keskustelua, miten oppimista voitaisiin entisestäänkin edistää. Viesti kouluilta – oppilailta, henkilöstöltä ja vanhemmilta – on ollut vahvasti sen suuntaista, että monin paikoin mobiililaitteet häiritsevät oppitunteja. Opettajalla menee turhaan aikaa kännyköiden häiritsevän viihdekäytön kitkemiseen ja huomautteluun puhelimien pois näkyvistä pitämiseksi.

(lisää…)

Tampere ei ole päättänyt etsivän nuorisotyön ohjaajien vähentämistä

Aamulehden tiistain 18.6. otsikoitu uutinen ”Tampere vähentää etsivän nuorisotyön ohjaajia” oli otsikoinniltaan harhaanjohtava ja on siksi herättänyt ymmärrettävästi huolta kaupunkilaisissa. On totta, että viiden etsivän nuorisotyön työntekijän määräaikaiset työsopimukset ovat loppumassa, mutta se ei tarkoita, että niitä ei jatkettaisi. Uutisessa kyllä ansiokkaasti kerrottiin, mitä etsivä nuorisotyö on sekä taustalla oleva valtionavustukseen kohdistuva leikkaus. Sen seurauksena kaupungin sekä järjestöjen omavastuuosuus kasvaa 5000 € per henkilötyövuosi. Nämä lisäykset eivät tällä hetkellä sisälly kuluvan vuoden eikä ensi vuoden talousarvioon. Tampereen kaupunki ei ole vähentänyt eikä ole vähentämässä etsivän nuorisotyön rahoitusta. Nuorisopalveluissa ei luonnollisesti ole mitään ”takataskua”, josta rahoittaa syntynyt vaje kesken budjettikauden.

(lisää…)

Uimahallien ja maauimalan kausilippujen hintoja lasketaan

Aamulehden mielipidekirjoituksessa 25.4.2024 kirjoitettiin, että ”uimahallien hinnastouudistus on eriarvoistava”. Lippu-uudistuksella Tampereen kaupunki haluaa kannustaa mahdollisimman montaa ihmistä kaikista ikäryhmistä uimaan säännöllisesti. Tavoitteena on kaupunkilaisten kokonaisvaltaisen terveyden- ja hyvinvoinnin lisääminen sekä toimintakyvyn paraneminen. 

Uudistus haluttiin tehdä mahdollisimman yksinkertaiseksi sekä tasavertaiseksi kaikille käyttäjille. Kausirannekkeen hintaa laskettiin merkittävästi. Hinta on nyt kaikille käyttäjille sama 130 euroa vuodessa. Summa on sama kuin erityisuimakortin hinta on aiemmin ollut. Perusteena, miksi hinta on kaikille käyttäjille sama, on yhdenvertaisuus.

(lisää…)

Tampere vahvistaa tasa-arvoa ja laadukas kerhotoiminta jatkuu

Aamulehden pääkirjoitus 10.4.2024 käsitteli Tampereen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen muutoksia. Heti alkuun on hyvä todeta, että jatkossakin laadukkaat aamu- ja iltapäiväkerhot säilyvät. Kirjoituksessa viitattu 5.10.2022 sivistys- ja kulttuurilautakunnan päätös toteuttaa perusopetuksen yksityisen aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluhankinta perustui tarpeeseen yhdenmukaistaa palvelun tuottamisen kriteeristöä. 

(lisää…)

Kuningas Jari Litmasen sanoin: ”Rasisti on reppana.” 

Pienestä lapsesta lähipuistomme leikeissä touhuillut, nyt lukio-opintoja suorittava poika, kokee säännöllistä rasismia. Hän käy bussilla koulua ja on kuten kuka tahansa ikäisensä fiksu nuori. Hänen koulumatkansa eroaa monen muun matkasta siinä, että aikuiset miehet menevät istumaan hänen taakseen aloittaen ”menisit sinne, mistä olet tullut” -kommentoinnit. Kuulin tästä sunnuntaina, jolloin päättyi kansallinen rasismin vastainen viikko. Masentavaa kuultavaa. Tampereen väkiluku kasvaa paljolti maahan muuttaneiden ihmisten myötä ja heitä tarvitaan. Suomessa luonnollinen väestönkehitys on negatiivista, huoltosuhde heikkenee ja monella alalla on työvoimapula.

(lisää…)

Hyvinvointi ei jakaudu tasaisesti Tampereella

Pienituloisten osuus kotitalouksista on Tampereella suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Köyhien määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisten 20 vuoden aikana. Ulkomaalaistaustaisen pienitulosuusaste on suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Pienituloisissa kotitalouksissa asuu yli 5000 alle 18-vuotiasta lasta.

(lisää…)

Liikunnallista vuotta 2024 kaikille

Tampereen pormestariohjelma tavoittelee kaiken liikunnan lisäämistä. Kuluneena vuonna kaupunki on tukenut vajaalla miljoonalla 85 Tampereella liikuttavaa yhdistystä. Avustuksia myönnetään terveyttä edistävään sekä soveltavaan liikuntaan, kilpa- ja huippu-urheiluun ja niihin liittyvään kansalaistoimintaan. Erityiskiitos kaikille vapaaehtoistyötä tehneille.

(lisää…)

Hiihtäjät ja kävelijät mahtuvat liikkumaan Tampereella

”Ladut jyräävät kävelyreitit Tampereella” ja ”Tampereella on talvisin enemmän hiihto- kuin kävelyreittejä, ja se on retkeilypalvelupäällikön mielestä ongelma” oli otsikoitu (Aamulehti 14.-15.12.2023) latu- ja kävelyverkkoa käsitellyt artikkeli. 

On tärkeää olla asettamatta eri liikuntamuotoja vastakkain. Tampereen pormestariohjelma tavoittelee kaikenlaisen liikunnan lisäämistä. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää liikunnan palveluverkosta pyrkien luomaan mahdollisimman hyvät ja monipuoliset olosuhteet kaupunkilaisten liikkumiselle. Samalla kaupunki täyttää lakisääteistä velvoitettaan edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä.

Hiihto on merkittävä liikuttaja pienistä lapsista ikäihmisiin. Tampereen ulkoilureiteillä ja laduilla hiihdettiin viime kaudella noin 2,5 miljoonaa kertaa. Suosituimmalla reitillä Kauppi-Niihama kirjattiin 206.000 hiihtokertaa ja 75.000 ulkoilijaa latukauden ulkopuolella. Vilkkaimpana talvipäivänä tuolla välillä sivakoi jopa 3500 hiihtäjää. Kaupin hiihto-olosuhteiden kehittämiseksi on perustettu työryhmä, jossa toimin puheenjohtajana. Hiihtokauden ulkopuolella kaikki reitit ovat tietenkin kävelijöiden käytössä.

(lisää…)

Tampere jatkaa panostuksia sivistyspalveluihin

Sivistyspalvelut ovat laajin osa kaupungin palveluntarjontaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt ensi vuoden Sivistyksen teemavuodeksi. Kaupunginvaltuuston ma 13.11. hyväksymä vuoden 2024 talousarvio vastaa tähän monin panostuksin. Tehdyn työn jälki näkyy ensi vuonnakin vahvasti. Haluan osaltani kiittää koalitioryhmän puheenjohtajia ja pormestaria hyvällä yhteistyöllä syntyneestä talousarvioesityksestä.

Varhaiskasvatuksen osalta talousarvioesitys vastaa laskennalliseen n. 300 lapsen lisäykseen päiväkodeissa sekä yli 100 lapsen lisäykseen palvelusetelillä tuotetussa varhaiskasvatuksessa.

(lisää…)

Uimahallien lipunhintoja alentamalla kannustetaan liikkumaan

Kunnilla on lakisääteinen velvoite edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Liikunta on merkittävä toiminta- ja työkyvyn ylläpitäjä ja parantaja sekä erinomainen kuntoutuksen muoto. Kalervo Kummolan pormestariohjelma tavoittelee kaupunkilaisten omaehtoisen ja ohjatun liikunnan monipuolista lisäämistä. Tampereen kaupungin talousarvio 2024 sisältää uimahallien lippu-uudistuksen, jonka tavoitteena on saada yhä useampi liikunnan pariin. Liikuntamuotona uinti on kokonaisvaltainen ja sopii kaiken ikäisille.

(lisää…)

Tutustu vaalikonevastauksiini eduskuntavaaleissa 2023

Vaalikoneista on tullut yhä merkittävämpiä alustoja, kun äänestäjät valitsevat ehdokkaansa. Vastasin vaalien alla useamman palveluntarjoajan vaalikoneeseen. Käy alta linkkien kautta katsomassa, miten olen vastannut ja vertaa omiin näkemyksiisi. Useampi kysymys saattaa olla sellainen, että sen voi tulkita eri tavoin tai lähteä eri tulokulmasta vastaamaan. Silloin on parasta katsoa perusteluista, mikä tulokulma vastauksessa on ollut.Klikkaa alta ja käy tutustumassa vastauksiini. Ole yhteydessä viestillä, kommentoi tai haasta Matti Helimo -poliitikko Facebook-sivun kautta:

MTV3:n vaalikoneen vastaukseni

YLE:n vaalikoneen vastaukseni

Sanoman vaalikoneen vastaukseni

Tamperelaisen vaalikoneen vastaukseni

Duunitorin vaalikoneen vastaukseni

Nuorten vaalikoneen vastaukseni

Auto- ja liikennealan vaalikoneen vastaukseni

Digilaitteiden viihdekäyttö pois peruskouluista

Erityisesti oppimistulosten laskun analysoimisessa sekä opettajien kesken on jälleen noussut esiin digilaitteiden käyttö koulussa. On ihan selvää, että mikäli koulussa puhelimen käyttöä ei suitsita, menee oppitunneista merkittävästi aikaa hukkaan kännykän vuoksi. Tuo aika on pois oppimisesta.

Mikäli välitunneilla on sallittua käyttää kännykkää, niin se aika on todennäköisesti pois sosiaalisesta kanssakäymisestä, ulkoilusta ja liikkumisesta. Kellojen soidessa välitunnin päätteeksi on hankalaa katkaista kännykän käyttöä, mikä taas vie aikaa oppitunnilta.

(lisää…)

Oppimisen tukea on vahvistettava

Suomalaisten osaamistaso on laskenut. Syntyvyys on merkittävästi alentunut. Suomi toisena kielenä (S2) -opetusta saa aiempaa useampi oppilas ja määrä tulee merkittävästi kasvamaan.

Yksistään ikäluokkien pieneneminen edellyttää, että kaikki pysyvät koulutuspolulla mukana ja osaajia saadaan työelämän kasvaviin tarpeisiin. On inhimillisesti ja kansantaloudellisesti kestämätöntä, että vuosittain tuhannet peruskoulun päättävät eivät saavuta riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin tai työelämään.

Suomalaista koulutusjärjestelmää on katsottava kokonaisuutena. Laadukas varhaiskasvatus on vaikuttavin koulutusmuoto tasaamaan lasten sosioekonomisista taustoista johtuvia eroja. On luotava kannuste, jolla varhaiskasvatuksen piiriin saadaan kaikki nekin lapset, jotka eniten siitä hyötyisivät, mutta nyt kannustinloukkujen, vanhempien ongelmien, kulttuurierojen tai muiden syiden vuoksi ovat kotona. On lähdettävä siitä, että seuraavalla hallituskaudella velvoittava esiopetus laajenee kaksivuotiseksi ja tuen tarpeet tunnistetaan entistä aiemmin.

(lisää…)

Miksi lähdit mukaan politiikkaan, Matti Helimo?

“Puolustamaan koulutusta!”

”Lähdin politiikkaan vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ilman aiempaa kokemusta tai taustaa. Edellisellä hallituskaudella 2011-15 koulutuksen rahoitusta oli leikattu ja ennen vaaleja tehtiin kovasti töitä syntyneiden resurssivajeiden paikkaamiseksi alkavalla kaudella. Kaikki näyttikin hyvältä, #koulutuslupaus tehtiin lähes kaikkien puoluejohtajien toimesta ja koulutuksen tärkeyttä korostettiin vaalikentillä. Aivan kuten nytkin. Valtiontalous oli tiukilla ja se oli vaalien kärkiteema, ihan niin kuin nytkin. Kaksi viikkoa v. 2015 vaalien jälkeen päätettiin lähes miljardin euron leikkauksista koulutussektorille. Opettajana tiesin, mitä tästä seuraisi, koska jo edellisen nelivuotiskauden leikkaukset olivat näkyneet arjessa mm. jakotunneissa ja oppimateriaaleissa. 

(lisää…)

Matti Helimo ehdolle eduskuntavaaleissa

TIEDOTE 15.2.2023

Tampereen sivistyspalveluista vastaava apulaispormestari Matti Helimo asettuu ehdolle huhtikuun eduskuntavaaleissa.

Sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajana toimivan Helimon ehdolle asettumisen taustalla on ennen kaikkea huoli koulutuksen rahoituksesta. Helimo korostaa, että tällä hallituskaudella aloitettua koulu-tuksen rahoituksen lisäämistä on haastavasta taloustilanteesta huolimatta jatkettava ja koulutusleikkaukset torjuttava. Hän näkee julkisen keskustelun perusteella olevan olemassa merkittävä riski v. 2015 tehtyjen virheiden toistamiseen. 

”Vaalipuheet koulutuksen ja sen rahoituksen ympärillä ovat jälleen olleet löperöä koulutusjargonia, josta on vaalien jälkeen helppo velkaantumiskehityksellä perustellen pyristellä irti. Budjettia tehtäessä unohtuu, että koulutus on kriittisen tärkeä tulevaisuusinvestointi, joka maksaa itsensä monin kerroin takaisin. Suomi voi menestyä vain korkealla osaamisella ja laadukas koulutusjärjestelmä on koko kansakunnan sydän.” 

Vihreät on vaaliohjelmassaan linjannut kynnyskysymyksenä, että puolue ei lähde mukaan hallitukseen, joka leikkaa koulutuksesta euroakaan.

(lisää…)

“Sivistys-Tampere” panostaa kulttuuriin

Vuodenvaihteen jälkeen sivistyspalveluista tulee laajin osa kaupungin palveluntarjontaa. Kulttuuri lisää tutkitusti onnellisuutta ja hyvinvointia. Tuleva vuosi tuo hyviä asioita syntyvän ”Sivistys-Tampereen” kulttuuritoimintaan.

Pormestarikoalition neuvottelemassa ja valtuuston hyväksymässä talousarviossa on 400.000€ lisäpanostus kulttuuriavustuksiin. Tämä on merkittävä tuki pandemian jälkityössä ja yleisen kustannustason noustessa Venäjän raukkamaisen hyökkäyssodan seurauksena.

Kulttuurin työ-, esitys- ja harjoittelutilojen saatavuus paranee, kun Nekalan koulu muutetaan kulttuurikeskukseksi. Sivistys- ja kulttuurilautakunta hyväksyi hankesuunnitelman tiistaina. Nekalan kulttuuritila tulee osaltaan merkittävästi vastaamaan kulttuuritoimijoiden suureen tarpeeseen mm. työ-, esitys-, näyttely- ja bänditiloista. 

(lisää…)

Liikkumisen on kannustettava

Huoli suomalaisten liikkumattomuudesta kasvaa, erityisesti lasten ja nuorten osalta. Liikunnallisen elämäntavan lisäämiseen kaikissa ikäryhmissä on voimakkaasti panostettava. Taloudellisista ja inhimillisistä syistä toiminnan painopiste on saatava yhä vahvemmin siirrettyä jälkihoidosta ennaltaehkäisyyn. Tämä edellyttää liikunnan rahoituksen ja toimintaedellytysten jatkuvuuden turvaamista sekä toimintatapojen uudistamista.

UKK-instituutin mukaan liikkumattomuus lisää useiden kansansairauksien riskiä, esimerkkinä tyypin 2 diabetes. Suosituksia vähäisempi liikkuminen heikentää työn tuottavuutta, lisää terveydenhuollon sekä ikääntyneiden koti- ja laitoshoidon kustannuksia. 

Vaikuttavinta on juurruttaa liikunnallinen elämäntapa lapseen jo varhaislapsuudessa. Lapsuuden ja nuoruuden liikunnallisuudella on tutkitusti myönteinen yhteys oppimiseen sekä koulutuspolun ja työuran pituuteen. Liikunnalla on myös positiivinen vaikutus jyrkästi kasvussa olevien mielenterveyshaasteiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Liikunta vaikuttaa siis paitsi yksilöön, niin myös kansanterveyteen ja -talouteen.

(lisää…)

Tampere kehittää nuorisopalveluita

Aamulehden 20.10. mielipidekirjoituksessa nostettiin esille huoli Tampereen kaupungin nuorisotilojen riittävyydestä. 

Elokuussa 2021 sivistys- ja kulttuurilautakunta hyväksyi Tampereen nuorisopalveluverkkosuunnitelman. Tällöin tiedostettiin nuorisopalveluiden pienempi resursointi Tampereella suhteessa suuriin kaupunkeihin. Toisaalta luvut eivät täysin ole vertailukelpoisia, sillä Tampere ei esimerkiksi laske kaupungin kouluvalmentajia mukaan nuorisopalveluiden resurssiin. Palveluverkkosuunnitelman pohjalta toteutettiin tälle vuodelle ensimmäiset nuorisopalveluiden lisäpanostukset. Kuusi uutta nuoriso-ohjaajaa on kohdennettu liikkuvaan- ja digitaaliseen sekä nuoriso- ja yhdenvertaisuustyöhön. Liikkuvan nuorisotyön ajatus on kohdata nuoret juuri siellä, missä he ovat. 

(lisää…)

Tampereelle perustetaan uusia pienryhmiä perusopetukseen

Perusopetuksen ryhmäkoot ja inkluusio ovat jälleen puhuttaneet viime aikoina. Seuraavassa katsaus Tampereen tilanteeseen: Kaupunkiimme on tälle vuodelle lisätty yhdeksän uutta pienryhmää. Perusopetuksessa pienryhmiä on tällä hetkellä kaikkiaan 100 eri puolilla kaupunkia. Esimerkiksi Hervannassa ja Kaukajärvellä on tällä yhteensä 36 pienryhmää. Pienryhmien rinnalla annetaan lisäksi osa-aikaista erityisopetusta. Molempia edellä mainittuja lisätään taas ensi vuonna. 

Pormestarin tuoreen talousarvioesityksen myötä erityisopetusta ja oppimisen tukea vahvistetaan. Ensi vuonna saamme 8 uutta pienryhmää eri koulupoluille. Ryhmään kuuluu aina erityisopettaja ja ohjaaja. Tukea vahvistetaan kiireellisyyden ja tarpeen mukaan laaditun suunnitelman perusteella koulupoluittain eri luokkatasoille. On tärkeää, että jokainen tukeen oikeutettu lapsi/nuori saa tuen juuri omalle koululleen. Lisäksi Tampereella on vielä kaupunkitasoisesti 5 vaativan erityisen tuen pienryhmää.

(lisää…)

Suomen talous kasvuun koulutusinvestoinneilla

Koulutukseen investoiminen ja kansakunnan osaamistason kasvattaminen ovat parasta lääkettä taloudelliseen taantumaan. Koulutusjärjestelmämme on pystyttävä vastaamaan myös työelämän osaajapulaan ja kohtaanto-ongelmiin. 

Kuluneella hallituskaudella koulutuksen rahoituksen suunta on käännetty leikkauksista panostuksiin. Hallitus on pienentänyt varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, lisännyt psykologeja ja kuraattoreja kouluihin sekä oppilaitoksiin, toisen asteen koulutuksesta on tehty maksutonta ja on otettu askelia kohti maksutonta varhaiskasvatusta. Koulutuksen perusrahoitusta on nostettu, korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätty samoin kuin opinto-ohjaajia sekä opettajia. Tällä tiellä täytyy jatkaa myös seuraavalla vaalikaudella hallituspohjasta riippumatta.

(lisää…)

Sivistyksen renessanssi tekeillä

Renessanssi (ransk. renaissance, ”uudelleensyntyminen”) jäi neljän s-kirjaimen sanana mieleen jo koulun historian tunneilta. Yksi sanan merkitys on kuvata kulttuurin muutosta siirryttäessä keskiajalta uuteen aikaan. Kaupungeissa tapahtuu suuri muutos, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Se tarkoittaa, että uudessa kaupungissa suurin toimialue on sivistyspalvelut. Tampereella sinne kuuluu mm. varhaiskasvatus, perusopetus, kulttuuri- sekä liikunta ja nuorisopalvelut. 

(lisää…)

Kaupunkitila ja palvelut kuuluvat jokaiselle

Yhdenvertaisuus on jokaiselle kuuluva ihmisoikeus. Se tarkoittaa, että kaikki ovat samanarvoisia riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteistä, vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Yhdenvertaisuudesta säädetään yhdenvertaisuuslaissa. 

(lisää…)

Koulutusjärjestelmän on huomioitava osaajapula

Työmarkkinoitamme haastaa merkittävä osaajapula. Ikäluokkien pienentyessä ja väestön ikääntyessä haaste tulee vain syventymään. Ratkaisuksi on tarjottu mm. koulutus- ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja pienempiä osaamiskokonaisuuksia eri koulutusasteilla. Nuo toimet ovat välttämättömiä ja niiden pitää olla jo käynnissä. Samalla keskustelusta on unohtunut suomalaisen osaamisen selkäranka: monipuolinen koulutusjärjestelmämme.

(lisää…)

Hyvinvointialueiden talousyhtälö saatava toimimaan

Sote-uudistuksella on todella tärkeät tavoitteet: Turvata jokaiselle hyvinvointialueelle yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Samoin pitää parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Alueilla halutaan turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua. Viimeksi mainittu on sikäli kriittinen, että mikäli kustannusten kasvua ei saada hillittyä, ei muitakaan tavoitteita saatane täyttymään. Pelkään, että mikäli hyvinvointialueiden talousyhtälöä ei saada toimimaan, johtaa se valtion kautta lopulta leikkauksiin kuntien sivistyspalveluissa. Näin ei saa käydä, sillä koulutus ja osaaminen ovat maamme kivijalka. Kulttuuri ja liikunta tuovat onnellisuutta sekä ennaltaehkäisevät ongelmia.

(lisää…)

Miksi aluevaalit ovat erityisen tärkeät?

Sunnuntaina 23.1.2022 käydään aluevaalit. Seuraavassa kuusi syytä, miksi tulevat vaalit ovat erityisen tärkeät ja miksi itse olen niissä Pirkanmaalla ehdolla:

1) Hyvinvointialueella on panostettava ongelmien ennaltaehkäisyyn ja kaikkien ihmisten oikea-aikaiseen hoitoon. Panostamalla perusterveydenhuoltoon vähenee kalliin erikoissairaanhoidon tarve. 

2) Tärkeät koulutuksen tukipalvelut (kuraattorit, psykologit) siirtyvät hyvinvointialueille, on varmistettava rajapintojen toimivuus.

3) Jokaisen hoitoon pääsy on turvattava.

4) Käytettävissä olevat eurot on kohdennettava mahdollisimman tehokkaasti kansalaisten hoivaan. Kustannusten kasvua on hillittävä. 

5) Maakuntavero takaa, että alueilla on kannustin tuottaa palvelut kustannustehokkaasti. Ei voi olla niin, että ”piikki on auki” ja lasku lakisääteisistä palveluista vain lähetetään valtiolle. Maakuntavero EI tarkoita kokonaisveroasteen nostamista, vaan kannustinta kustannustehokkuuteen. Parlamentaarisen maakuntaverokomitean mietinnössä on hyvin nostettu esiin mahdollisuudet ja uhat. Oma painotukseni on kustannustehokkuuden parantamisessa ja siihen kannustamisessa. Siksi olen mallin kannalla. 

6) Aluevaltuustoissa päätetään pelastustoimen ja ensihoidon resursseista sekä palvelujen järjestämisestä. Päätöksillä on erittäin tärkeää turvata laadukkaat palvelut ja osaava ammattihenkilöstö.

-Matti Helimo, 118

Vihreät haluavat investoida koulutukseen

Laadukas kasvatus ja koulutus ovat tärkeimpiä sekä tuottavimpia investointeja tulevaisuuteen. Niihin sijoitetut eurot eivät ole vain menoerä budjetissa, vaan tuottavat inhimillistä hyvää, sivistystä ja työllisyyttä sekä myös lopulta rahat yhteiskunnalle monin kerroin takaisin. 

Kuluneella valtuustokaudella Vihreät ovat olleet sivistys- ja kulttuurilautakunnassa vahvasti vaikuttamassa Tampereen koulutuspoliittiseen ohjelmaan. Se on toimintaa ohjaava asiakirja, jonka tavoitteet ja tehtävät tulevat kaupunkistrategiasta. Koulutus ja osaaminen on asetettu kärkitavoitteeksi: Vuoteen 2030 mennessä Tampere on suurten kaupunkien ykkönen oppimistuloksissa ja kaupungissamme on joustavimmat mahdollisuudet oppia sekä työllistyä. Strategian tavoitteiden saavuttaminen vaatii tekoja. Tarvitaan pitkäjänteistä ja ennakoivaa koulutuspolitiikkaa sekä riittävää resursointia. On ymmärrettävä koulutuksen merkitys nimenomaan investointina tulevaisuuteen.

(lisää…)

Lisää tekojäitä kaupunkiseudulle

Juuri tällä hetkellä lumitilanne on ulkoliikunnan kannalta upea. Isossa kuvassa näyttää kuitenkin valitettavasti siltä, että paluuta entisajan talviolosuhteisiin ei enää ole. Aika, jolloin jo pelkästään sään vuoksi on monilla houkutus jäädä sisätiloihin, on pidentynyt radikaalisti. Sorsapuiston, Kaupin ja Koulukadun esimerkit osoittavat, että liikunnan paloa löytyy, kunhan olosuhteet ovat kunnossa. Valtioneuvosto on laskenut liikkumattomuuden hinnaksi Suomessa 3 miljardia euroa per vuosi eli lisätoimenpiteiden suhteen ei aikaa ole hukattavaksi. Kaupungeilla on tällä hetkellä paljon henkilökuntaa, joiden kentänhoito- tai latuosaamista ei saada käyttöön, kun jäätä eikä lunta ei ole.

(lisää…)

Moni opettaja uupuu alanvaihtoon

Voimistuva viesti päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista on opettajien uupumus. Ongelma on liian suuret ryhmät, alati lisääntyneet opetuksen ulkopuoliset työt, työmäärä, -olot sekä entistä haastavammat asiakkaat. Tilanne on pahentunut jo pidemmän aikaa. Asiasta ei ole helppoa kirjoittaa, koska opetusalan edustajan viesti on helppo kääntää nillitykseksi ja omien etujen valvomiseksi. Täystyrmäys opettajille tulee monasti subjektiivisten negatiivisten kokemusten kera. Toisaalta tosiasiat realistisesti esiin nostamalla kasvatus- ja opetusalan vetovoima saattaa heikentyä, mikä ei ole tarkoitus. Ruotsista näkee mahdollisimman hyvän huonon esimerkin, mitä tapahtuu, kun työolojen vuoksi opettajaksi hakevat enää ne, jotka eivät muualle pääse. 

(lisää…)

Lapsille terveet tilat ja vakuutusturva sisäilmaongelmien varalta

Huonokuntoisia, terveydelle haitallisia päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosrakennuksia on Suomessa tuhansia. Samat ongelmat koskevat muitakin julkisia rakennuksia. Haluan nostaa kansallisen sisäilmaongelman esille erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta. Yksistään peruskouluikäisiä koulurakennusten päivittäisiä käyttäjiä on noin 600 000. Tässä luvussa eivät ole mukana varhaiskasvatuksen lapset, opettajat eikä muu henkilökunta. Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille altistuu arviolta 750 000 ihmistä. Sisäilmasta oireilevia on Suomessa kymmeniä tuhansia, joista noin kymmenellä tuhannella vakavia oireita. 

(lisää…)

Liikunta ja koulumaailma on yhdistettävä

Liikuntapaikkarakentamista koulujen yhteyteen on lisättävä. Tarvitaan useampaan liikuntamuotoon ja ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia kokonaisuuksia. Ideaalitilanne olisi, että yhtenäiskoulun pihalla olisi tekonurmi, jossa voisi pelata varhaisesta keväästä myöshäiseen syksyyn. Alla olisi jäädytysputket talveksi varmistamaan jääurheilun olosuhteet. Lapset voisivat käyttää kenttää jo ennen koulun alkua, kouluaikana se olisi oppilaiden käytössä. Iltapäivällä voitaisiin pitää iltapäiväkerhoja ja urheiluseurojen vetämiä lisäharjoituksia. Illat varattaisiin kolmannen sektorin sekä lähialueen asukkaiden käyttöön. Käyttöaste olisi korkea, lähes koko valveillaoloaika.

(lisää…)

Lasten ja nuorten oppioikeutta pitää laajentaa

Oppivelvollisuutta tai oikeammin oppioikeutta on laajennettava. Velvoittavan esiopetuksen piiriin on saatava koko 5-vuotiaiden ikäluokka, samaan tapaan kuin 6-vuotiaat jo ovat. Mitä aiemmin lapsen mahdolliset ongelmat voidaan tunnistaa, sitä vaikuttavammin apua voidaan antaa. Varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tuottaa rahat 7-kertaisesti takaisin yhteiskunnalle. Ennaltaehkäisy on aina edullisempaa ja inhimillisempää kuin kalliit korjaavat toimet.

(lisää…)

Koulutusleikkauksille STOP

Seitsemässä vuodessa koulutuksesta on leikattu yli kaksi miljardia euroa. Kuluneella hallituskaudella noin miljardi. Jotta aiheutuneet vahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi, on koulutuspolitiikan suunta käännettävä tulevissa eduskuntavaaleissa. Se tarkoittaa STOPpia koulutusleikkauksille ja merkittäviä investointeja koulutukseen, kasvatukseen ja tutkimukseen.

Paljon kuuluu puhuttavan, että menoja on kahdenlaisia: Käyttö- ja investointimenoja. “Käyttömenoilla ostetaan leipää ja investointimenoilla peltoa ja siemeniä.” Puolueiden ja päättäjien välille alkaakin syntyä eroja, kun vaalien välissä tehdään budjettipäätöksiä. On helppo nähdä, kumpaan kategoriaan kasvatus- ja opetus on viime vuodet sijoitettu.

(lisää…)

Lapsen tuen toimittava käytännössä – ei vain paperilla

Oppilaiden tuen toteutuminen käytännössä on noussut viime aikoina julkiseksi huolenaiheeksi. Eduskuntavaalien jälkeen tekijät erottuvat jälleen puhujista. Eilisessä Helsingin Sanomissa (20.3.) riittämättömyyden tunnetta vahvasti kokeva opettaja kirjoitti, että ei “pysty käytännössä toteuttamaan opetussuunnitelmaa, koska siihen ei ole varaa”. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006040778.html?fbclid=IwAR1OGXNka5b0-DfkEgcNtC-P3kYWJqCkXE7LXCR9x6OUa298qOlKoAJsMyA

Jokaisella oppilaalla on lain turvaama oikeus tukeen. Onnistumisen tärkein edellytys on, että tähän on riittävät resurssit. Ns. kolmiportaisen tuen mallin mukaan oppilaan tuen piti seurata oppilasta erityisluokasta yleisopetuksen luokkaan. Lakia muutettaessa sovittiin tarvittaessa yleisestä-, tehostetusta- tai erityisestä tuesta oppilaalle. Samalla sovittiin ns. valtion ryhmäkokorahasta, jolla opetusryhmiä pienennettiin, jotta opettajan aikaa riittäisi enemmän jokaiselle oppilaalle. Opetusalan väljän lainsäädännön vuoksi näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan muutosta käytettiinkin säästökeinona.

(lisää…)

Tampereelta Helsinkiin saatava aidosti tunnin juna

Helsinki-Tampere -välin rataosuus on tunnetusti Suomen suosituin. Ehdottomana tavoitteena kyseisellä välillä pitää olla alle tunnin junayhteys. Kehitys on viime vuosina kulkenut päinvastaiseen suuntaan. Tulevalla eduskuntakaudella on varmistettava, että tavoitteeseen päästään ja haluan olla saattamassa maaliin tätä Pirkanmaan ykköshanketta. Eteenpäin on päästävä nopeasti.

(lisää…)

Koulutus ratkaisee Suomen tulevaisuuden

Vaaleissa on tärkeimmäksi teemaksi nostettava koulutus. Koulutuspolitiikan suunta on nyt konkreettisesti käännettävä, ei vain vaalipuheissa, sillä kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen avulla ratkaistaan maamme tulevaisuus.  Suomi voi menestyä vain korkealla osaamisella ja ahkeralla työnteolla. Työn hinnalla emme pysty kilpailemaan ja työpaikat, jossa koulutusta ei tarvita vähenevät nopeasti. Osaavalla työvoimalla ja kilpailukykyisillä tuotteilla yrityksiin syntyy kasvua ja uusia työpaikkoja. Verotulot lisääntyvät ja työttömyysmenot vähenevät miljardin per laskenut työttömyysprosentti.

(lisää…)