Huoli suomalaisten liikkumattomuudesta kasvaa, erityisesti lasten ja nuorten osalta. Liikunnallisen elämäntavan lisäämiseen kaikissa ikäryhmissä on voimakkaasti panostettava. Taloudellisista ja inhimillisistä syistä toiminnan painopiste on saatava yhä vahvemmin siirrettyä jälkihoidosta ennaltaehkäisyyn. Tämä edellyttää liikunnan rahoituksen ja toimintaedellytysten jatkuvuuden turvaamista sekä toimintatapojen uudistamista.
UKK-instituutin mukaan liikkumattomuus lisää useiden kansansairauksien riskiä, esimerkkinä tyypin 2 diabetes. Suosituksia vähäisempi liikkuminen heikentää työn tuottavuutta, lisää terveydenhuollon sekä ikääntyneiden koti- ja laitoshoidon kustannuksia.
Vaikuttavinta on juurruttaa liikunnallinen elämäntapa lapseen jo varhaislapsuudessa. Lapsuuden ja nuoruuden liikunnallisuudella on tutkitusti myönteinen yhteys oppimiseen sekä koulutuspolun ja työuran pituuteen. Liikunnalla on myös positiivinen vaikutus jyrkästi kasvussa olevien mielenterveyshaasteiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Liikunta vaikuttaa siis paitsi yksilöön, niin myös kansanterveyteen ja -talouteen.
Valitettavasti tutkimukset osoittavat arjen liikkumisen polarisoituvan yhä enemmän. Arkiliikunta on Koronan aikana vähentynyt, erityisesti miehillä. Liikuntatottumusten eriytyminen alkaa usein jo lapsuudessa. Kuilu paljon sekä aivan liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten välillä kasvaa jatkuvasti, jopa urheiluharrastuksen piirissä olevien. Tämä kehityskulku on pysäytettävä, mikä vaatii laaja-alaisia toimia.
Arkiliikunnan lisääminen kaikissa ikäryhmissä on myös keskeinen työllisyystoimi, sillä liikunnallisuus tukee työkykyä ja työssäjaksamista. Lapsena ja nuorena omaksuttu liikunnallinen elämäntapa kantaa aikuisuudesta aina toimintakykyiseen vanhuuteen asti. Esimerkin voima on suuri, mutta perheiden tueksi tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän ammattitaitoisia opettajia, ohjaajia ja valmentajia. On rakennettava pysyvä malli, jonka myötä jokainen lapsi ja nuori liikkuu sekä voi hyvin. Projektiluontoisten hankkeiden sijaan tarvitaan pitkäjänteistä kehittämistyötä.
Jokainen liikunta- ja urheilutoiminnan tukemiseen laitettu euro maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Edellä kuvattuihin haasteisiin voidaan vaikuttaa myös erityisesti koulutuksen ja osaamisen avulla. Urheiluopistot, oppilaitokset ja korkeakoulut ovat valmiina kouluttamaan työelämälähtöisesti ja todelliseen tarpeeseen pohjautuen liikunta-alan osaajia työelämään, seuroihin, oppilaitoksiin, kouluihin, päiväkoteihin ja iltapäiväkerhoihin. Riittävä rahoitus tähän on osoitettava valtakunnan tasolta. Seuraavien opetussuunnitelmauudistusten yhteydessä on varmistettava, että liikunta saadaan entistä kattavammin pysyväksi osaksi arkea kaikilla koulutusasteilla.
Liikunnan ja urheilun rahoitus sekä toimintaedellytykset on turvattava. Yhteisenä tavoitteena on hyvinvoiva, osaava ja menestyvä Suomi.
Matti Helimo, apulaispormestari ja Riku Granat, toimitusjohtaja, Varalan Urheiluopisto