Aamulehden 20.10. mielipidekirjoituksessa nostettiin esille huoli Tampereen kaupungin nuorisotilojen riittävyydestä.
Elokuussa 2021 sivistys- ja kulttuurilautakunta hyväksyi Tampereen nuorisopalveluverkkosuunnitelman. Tällöin tiedostettiin nuorisopalveluiden pienempi resursointi Tampereella suhteessa suuriin kaupunkeihin. Toisaalta luvut eivät täysin ole vertailukelpoisia, sillä Tampere ei esimerkiksi laske kaupungin kouluvalmentajia mukaan nuorisopalveluiden resurssiin. Palveluverkkosuunnitelman pohjalta toteutettiin tälle vuodelle ensimmäiset nuorisopalveluiden lisäpanostukset. Kuusi uutta nuoriso-ohjaajaa on kohdennettu liikkuvaan- ja digitaaliseen sekä nuoriso- ja yhdenvertaisuustyöhön. Liikkuvan nuorisotyön ajatus on kohdata nuoret juuri siellä, missä he ovat.
Hervannassa alkaa elokuussa 2023 Vapaa-aikakeskuksen remontti. Samassa yhteydessä Kupolin nuorisokeskukselle saneerataan uudet, neliömäärältään selkeästi isommat tilat. Seuraavat nuorisotilasuunnitelmat ovat näillä näkymin tulossa Peltolammin hyvinvointikeskukseen, Hiedanrantaan sekä Kaukajärven koulun yhteyteen. Toteuttamiset ajoittuvat v. 2025-2035 ja edellyttävät suunnitelmien mukaisten kaavoitusten etenemistä.
Keskustan alue kaipaa kipeästi nuorisotilaa ja tarkoituksenmukaisin paikka sille on kauppakeskus. Nuorisopalvelut pilotoikin pop-up -muotoisesti kauppakeskusnuorisotilaa v. 2019, erinomaisin tuloksin. Tämäkin on huomioitu palveluverkkosuunnitelmassa, yhteyksiä on pidetty yllä ja poliittinen tahtotila asialle on rakentumassa.
Vuoreksen tehtiin rakennusvaiheessa nuorisotila koulun yhteyteen. Tuo tila on auttamatta liian pieni nuorisotalotoimintaan ja nyt muussa käytössä. Lautakunta huomioi asian ja siihen tullaan palaamaan. Kalevan alueen nuorisotilan osalta tilaratkaisut voisivat sijoittua Prisman yhteyteen tai Hakametsän Sport Campukselle.
Hyvinvointikeskusmallin tulon myötä on nuorisokeskusten määristä sekä neliömääristä tingitty. Tämä on osoittautunut ongelmalliseksi kauppakeskuksissa. Kun nuorilla ei ole riittävästi kokoontumistilaa, kokoontuvat he luonnollisesti muissakin tiloissa. Tulevassa Peltolammin hyvinvointikeskuksen suunnittelussa on pyritty huomioimaan tämä ja neliöitä on suunniteltu jo lähtökohtaisesti riittävä määrä nuorisokeskukselle.
Mielipidekirjoituksessa nostettua vastakkainasettelua liikunnan olosuhteiden tai kouluvalmentajien ja nuorisopalveluiden välillä en halua. Esim. Hervannan ja Lielahden uudet tekojäät sekä tekonurmet tai Kauppi-Niihaman lumetusjärjestelmä ym. eivät ole ristiriidassa nuorisopalveluiden kehittämisen kanssa, päinvastoin.
Tampere kehittää nuorisopalveluita suunnitelmallisesti ja kokonaisuutena. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti ja yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa pyritään, resurssien puitteissa, reagoimaan muuttuviin tilanteisiin, kuten esim. Laikun lavan alueen ei-toivotun toiminnan kohdalla. Määrärahat ovat rajalliset ja siksi kehitys ei aina ole niin nopeaa, kuin toivottaisiin. Tahtotila on kuitenkin kaupungilla vahva: haluamme panostaa lapsiin ja nuoriin.
Matti Helimo, sivistys- ja kulttuurilautakunnan pj. Apulaispormestari (Vihr.)