Luonnonsuojelun näkökulma on otettava huomioon tavalla tai toisella kaikkia päätöksiä tehtäessä. Ympäristöasiat ovat suuria kokonaisuuksia maailmanlaajuisesta ilmastonmuutoksesta ja biodiversiteetin häviämisestä aina paikallisiin kysymyksiin kaavoitusratkaisuista, suojelualueista, puhtaasta ilmasta sekä vaikkapa sinileväesiintymistä. Viimeistään nyt on jokaisen luotava arvostava suhde luontoon ja eläimiin. Asian äärelle on pysähdyttävä, jotta emme tahtomattammekaan tule siirtäneeksi tuleville sukupolville käytänteitä, jotka vaarantavat maapallon elinoloja. Tätä tavoitetta tukemaan tarvitaan kaikki ihmiset, mutta myös ennen kaikkea laadukas koulutusjärjestelmä ja kulttuurikasvatusta jotka luovat sivistystä, jonka myönteinen merkitys vain korostuu nykypäivinä. Myös opettajankoulutukseen on sisällytettävä enenevässä määrin kestävän kehityksen teemoja sekä erilaisia toimintamalleja käsitellä vaikkapa luonnonsuojelua käytännössä.
On vaarallista ajatella, että “Suomi on vain niin pieni maa maapallolla, että ei sillä ole merkitystä, mitä valintoja me täällä luonnon suojelemiseksi teemme.” Päin vastoin, meillä on velvollisuus olla suunnannäyttäjinä ja pyrkiä myös EU:n kautta voimakkaasti vaikuttamaan globaalien ympäristönsuojelutavoitteiden toteutumiseen. Yhtä vähän yksikään opettaja voi olla puuttumatta koulukiusaamiseen siksi, että puuttuminen yksittäistapaukseen pienessä kyläkoulussa ei ratkaise koko laajaa koulukiusaamisongelmaa. Ongelmat ratkaistaan pala palalta, kunnes ne on kokonaan ratkaistu. Sitran mukaan ilmastonmuutoksen kustannukset Suomelle ovat vähintään miljardiluokkaa, joten puhtaan teknologian kehittämiseen on myös taloudellinen kannuste olemassa.
Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on ainoa tie vastata ilmastonmuutoksen haasteeseen. Uusilla innovaatioilla on mahdollista löytää ratkaisuja, jotka paitsi suojelevat luontoa, mutta myös luovat Suomeen työpaikkoja. Työllä sitten rahoitetaan hyvinvointivaltion jatkuminen ja investoidaan kasvatukseen koulutukseen ja tutkimukseen.