Oppimisen tukea on vahvistettava

Suomalaisten osaamistaso on laskenut. Syntyvyys on merkittävästi alentunut. Suomi toisena kielenä (S2) -opetusta saa aiempaa useampi oppilas ja määrä tulee merkittävästi kasvamaan.

Yksistään ikäluokkien pieneneminen edellyttää, että kaikki pysyvät koulutuspolulla mukana ja osaajia saadaan työelämän kasvaviin tarpeisiin. On inhimillisesti ja kansantaloudellisesti kestämätöntä, että vuosittain tuhannet peruskoulun päättävät eivät saavuta riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin tai työelämään.

Suomalaista koulutusjärjestelmää on katsottava kokonaisuutena. Laadukas varhaiskasvatus on vaikuttavin koulutusmuoto tasaamaan lasten sosioekonomisista taustoista johtuvia eroja. On luotava kannuste, jolla varhaiskasvatuksen piiriin saadaan kaikki nekin lapset, jotka eniten siitä hyötyisivät, mutta nyt kannustinloukkujen, vanhempien ongelmien, kulttuurierojen tai muiden syiden vuoksi ovat kotona. On lähdettävä siitä, että seuraavalla hallituskaudella velvoittava esiopetus laajenee kaksivuotiseksi ja tuen tarpeet tunnistetaan entistä aiemmin.

(lisää…)

Miksi lähdit mukaan politiikkaan, Matti Helimo?

“Puolustamaan koulutusta!”

”Lähdin politiikkaan vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ilman aiempaa kokemusta tai taustaa. Edellisellä hallituskaudella 2011-15 koulutuksen rahoitusta oli leikattu ja ennen vaaleja tehtiin kovasti töitä syntyneiden resurssivajeiden paikkaamiseksi alkavalla kaudella. Kaikki näyttikin hyvältä, #koulutuslupaus tehtiin lähes kaikkien puoluejohtajien toimesta ja koulutuksen tärkeyttä korostettiin vaalikentillä. Aivan kuten nytkin. Valtiontalous oli tiukilla ja se oli vaalien kärkiteema, ihan niin kuin nytkin. Kaksi viikkoa v. 2015 vaalien jälkeen päätettiin lähes miljardin euron leikkauksista koulutussektorille. Opettajana tiesin, mitä tästä seuraisi, koska jo edellisen nelivuotiskauden leikkaukset olivat näkyneet arjessa mm. jakotunneissa ja oppimateriaaleissa. 

(lisää…)

Matti Helimo ehdolle eduskuntavaaleissa

TIEDOTE 15.2.2023

Tampereen sivistyspalveluista vastaava apulaispormestari Matti Helimo asettuu ehdolle huhtikuun eduskuntavaaleissa.

Sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajana toimivan Helimon ehdolle asettumisen taustalla on ennen kaikkea huoli koulutuksen rahoituksesta. Helimo korostaa, että tällä hallituskaudella aloitettua koulu-tuksen rahoituksen lisäämistä on haastavasta taloustilanteesta huolimatta jatkettava ja koulutusleikkaukset torjuttava. Hän näkee julkisen keskustelun perusteella olevan olemassa merkittävä riski v. 2015 tehtyjen virheiden toistamiseen. 

Vaalipuheet koulutuksen ja sen rahoituksen ympärillä ovat jälleen olleet löperöä koulutusjargonia, josta on vaalien jälkeen helppo velkaantumiskehityksellä perustellen pyristellä irti. Budjettia tehtäessä unohtuu, että koulutus on kriittisen tärkeä tulevaisuusinvestointi, joka maksaa itsensä monin kerroin takaisin. Suomi voi menestyä vain korkealla osaamisella ja laadukas koulutusjärjestelmä on koko kansakunnan sydän.” 

Vihreät on vaaliohjelmassaan linjannut kynnyskysymyksenä, että puolue ei lähde mukaan hallitukseen, joka leikkaa koulutuksesta euroakaan.

(lisää…)

“Sivistys-Tampere” panostaa kulttuuriin

Vuodenvaihteen jälkeen sivistyspalveluista tulee laajin osa kaupungin palveluntarjontaa. Kulttuuri lisää tutkitusti onnellisuutta ja hyvinvointia. Tuleva vuosi tuo hyviä asioita syntyvän ”Sivistys-Tampereen” kulttuuritoimintaan.

Pormestarikoalition neuvottelemassa ja valtuuston hyväksymässä talousarviossa on 400.000€ lisäpanostus kulttuuriavustuksiin. Tämä on merkittävä tuki pandemian jälkityössä ja yleisen kustannustason noustessa Venäjän raukkamaisen hyökkäyssodan seurauksena.

Kulttuurin työ-, esitys- ja harjoittelutilojen saatavuus paranee, kun Nekalan koulu muutetaan kulttuurikeskukseksi. Sivistys- ja kulttuurilautakunta hyväksyi hankesuunnitelman tiistaina. Nekalan kulttuuritila tulee osaltaan merkittävästi vastaamaan kulttuuritoimijoiden suureen tarpeeseen mm. työ-, esitys-, näyttely- ja bänditiloista. 

(lisää…)

Liikkumisen on kannustettava

Huoli suomalaisten liikkumattomuudesta kasvaa, erityisesti lasten ja nuorten osalta. Liikunnallisen elämäntavan lisäämiseen kaikissa ikäryhmissä on voimakkaasti panostettava. Taloudellisista ja inhimillisistä syistä toiminnan painopiste on saatava yhä vahvemmin siirrettyä jälkihoidosta ennaltaehkäisyyn. Tämä edellyttää liikunnan rahoituksen ja toimintaedellytysten jatkuvuuden turvaamista sekä toimintatapojen uudistamista.

UKK-instituutin mukaan liikkumattomuus lisää useiden kansansairauksien riskiä, esimerkkinä tyypin 2 diabetes. Suosituksia vähäisempi liikkuminen heikentää työn tuottavuutta, lisää terveydenhuollon sekä ikääntyneiden koti- ja laitoshoidon kustannuksia. 

Vaikuttavinta on juurruttaa liikunnallinen elämäntapa lapseen jo varhaislapsuudessa. Lapsuuden ja nuoruuden liikunnallisuudella on tutkitusti myönteinen yhteys oppimiseen sekä koulutuspolun ja työuran pituuteen. Liikunnalla on myös positiivinen vaikutus jyrkästi kasvussa olevien mielenterveyshaasteiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Liikunta vaikuttaa siis paitsi yksilöön, niin myös kansanterveyteen ja -talouteen.

(lisää…)

Tampere kehittää nuorisopalveluita

Aamulehden 20.10. mielipidekirjoituksessa nostettiin esille huoli Tampereen kaupungin nuorisotilojen riittävyydestä. 

Elokuussa 2021 sivistys- ja kulttuurilautakunta hyväksyi Tampereen nuorisopalveluverkkosuunnitelman. Tällöin tiedostettiin nuorisopalveluiden pienempi resursointi Tampereella suhteessa suuriin kaupunkeihin. Toisaalta luvut eivät täysin ole vertailukelpoisia, sillä Tampere ei esimerkiksi laske kaupungin kouluvalmentajia mukaan nuorisopalveluiden resurssiin. Palveluverkkosuunnitelman pohjalta toteutettiin tälle vuodelle ensimmäiset nuorisopalveluiden lisäpanostukset. Kuusi uutta nuoriso-ohjaajaa on kohdennettu liikkuvaan- ja digitaaliseen sekä nuoriso- ja yhdenvertaisuustyöhön. Liikkuvan nuorisotyön ajatus on kohdata nuoret juuri siellä, missä he ovat. 

(lisää…)

Tampereelle perustetaan uusia pienryhmiä perusopetukseen

Perusopetuksen ryhmäkoot ja inkluusio ovat jälleen puhuttaneet viime aikoina. Seuraavassa katsaus Tampereen tilanteeseen: Kaupunkiimme on tälle vuodelle lisätty yhdeksän uutta pienryhmää. Perusopetuksessa pienryhmiä on tällä hetkellä kaikkiaan 100 eri puolilla kaupunkia. Esimerkiksi Hervannassa ja Kaukajärvellä on tällä yhteensä 36 pienryhmää. Pienryhmien rinnalla annetaan lisäksi osa-aikaista erityisopetusta. Molempia edellä mainittuja lisätään taas ensi vuonna. 

Pormestarin tuoreen talousarvioesityksen myötä erityisopetusta ja oppimisen tukea vahvistetaan. Ensi vuonna saamme 8 uutta pienryhmää eri koulupoluille. Ryhmään kuuluu aina erityisopettaja ja ohjaaja. Tukea vahvistetaan kiireellisyyden ja tarpeen mukaan laaditun suunnitelman perusteella koulupoluittain eri luokkatasoille. On tärkeää, että jokainen tukeen oikeutettu lapsi/nuori saa tuen juuri omalle koululleen. Lisäksi Tampereella on vielä kaupunkitasoisesti 5 vaativan erityisen tuen pienryhmää.

(lisää…)

Suomen talous kasvuun koulutusinvestoinneilla

Koulutukseen investoiminen ja kansakunnan osaamistason kasvattaminen ovat parasta lääkettä taloudelliseen taantumaan. Koulutusjärjestelmämme on pystyttävä vastaamaan myös työelämän osaajapulaan ja kohtaanto-ongelmiin. 

Kuluneella hallituskaudella koulutuksen rahoituksen suunta on käännetty leikkauksista panostuksiin. Hallitus on pienentänyt varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, lisännyt psykologeja ja kuraattoreja kouluihin sekä oppilaitoksiin, toisen asteen koulutuksesta on tehty maksutonta ja on otettu askelia kohti maksutonta varhaiskasvatusta. Koulutuksen perusrahoitusta on nostettu, korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätty samoin kuin opinto-ohjaajia sekä opettajia. Tällä tiellä täytyy jatkaa myös seuraavalla vaalikaudella hallituspohjasta riippumatta.

(lisää…)

Sivistyksen renessanssi tekeillä

Renessanssi (ransk. renaissance, ”uudelleensyntyminen”) jäi neljän s-kirjaimen sanana mieleen jo koulun historian tunneilta. Yksi sanan merkitys on kuvata kulttuurin muutosta siirryttäessä keskiajalta uuteen aikaan. Kaupungeissa tapahtuu suuri muutos, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Se tarkoittaa, että uudessa kaupungissa suurin toimialue on sivistyspalvelut. Tampereella sinne kuuluu mm. varhaiskasvatus, perusopetus, kulttuuri- sekä liikunta ja nuorisopalvelut. 

(lisää…)

Kaupunkitila ja palvelut kuuluvat jokaiselle

Yhdenvertaisuus on jokaiselle kuuluva ihmisoikeus. Se tarkoittaa, että kaikki ovat samanarvoisia riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteistä, vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Yhdenvertaisuudesta säädetään yhdenvertaisuuslaissa. 

(lisää…)