Matti Helimon tärkeimmät vaaliteemat 2025 kuntavaaleissa

Tasapainoinen talous on hyvinvoivan ja kasvavan Tampereen kivijalka. Kuntatalouden tulevat vuodet ovat haasteellisia ja on tärkeä kohdentaa käytettävissä olevat rahat laadukkaisiin, lakisääteisiin peruspalveluihin. Talouden tasapainottamistoimenpiteet tulee tehdä suunnitelmallisesti ja vaiheittain, huolellisesti valmistellen. Talouden äkkijarrutus ei ole järkevää ja tulevaisuudesta ei kannata lyhytnäköisesti säästää. Näin säilytämme kasvavan kaupungin veto- ja pitovoiman.

Yritysten toimintaedellytyksiä on entisestään parannettava Tampereella. Hyvinvoivat yritykset luovat työpaikkoja ja tuovat verotuloja.

Alueellinen eriarvoisuuskehitys on katkaistava. Kaavoituksessa sekä palveluissa on huomioitava entistäkin paremmin segregaation ehkäisy. Kaupunginosilla on omat erityispiirteensä, mutta varakkuus tai huono-osaisuus ei saa kasautua tietyille alueille. Turvallisuuden tunne on palautettava kaupunkilaisille. Häiriökäyttäytymisen sekä lieveilmiöiden juurisyihin on puututtava ja turvallisuuteen panostettava yhteistyössä poliisin kanssa.

Matti Helimon tärkeimmät vaaliteemat kuntavaaleissa 2025 Tampereella:

1.     Koulutus

Jatketaan uusien päiväkotien ja koulujen rakentamista sekä vanhojen perusparannuksia laaditun suunnitelman mukaisesti. Järjestys määräytyy kaupunkitasoisen kiireellisyysluokituksen perusteella. Taataan terveet ja turvalliset oppimisympäristöt kaikille lapsille, nuorille sekä henkilöstölle. Tampereella ei ole meluisia ”avokouluja”, eikä tarvetta sellaisiin ole. Henkilöstön työhyvinvointia tukeviin toimiin entistä enemmän keskittymällä saadaan työn kuormituksesta johtuvat sairaspoissaolot vähenemään ja säästetään myös rahaa.

Perusopetus

·      Vahvistetaan oppilaiden tukea ja jatketaan pienryhmien lisäämistä eri puolille kaupunkia

·      Parannetaan perustaitojen oppimisen edellytyksiä ja työrauhaa

·      Panostetaan entistä enemmän lukutaitoon ja suomenkielen oppimiseen

·      S2-opetus uudistetaan entistä vaikuttavammaksi. Oppilasmäärät tulevat kasvamaan ja nykymalli ja -asetukset ovat ajastaan jälkeenjääneitä

·      Opitaan sopivan kokoisissa opetusryhmissä

Varhaiskasvatus

·      Vahvistetaan lasten tukea 

·      Tasataan lasten oppimisen valmiuksien eroja panostamalla suomenkielen oppimiseen

·      Panostetaan entistä enemmän liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen

·      Päiväkotipaikka mahdollisimman läheltä lapsen kotia

Ammatillinen koulutus

·      Vahvistetaan nuorten oppimisen tukea

·      Lisätään lähiopetusta, jokaiselle nuorelle säännöllinen lukujärjestys

·      Parannetaan työssä oppimisen mahdollisuuksia yhteistyössä yritysten kanssa

·      Sopivan kokoiset opetusryhmät ja yksilölliset opintopolut sekä tuki

·      Panostetaan opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin

Lukiokoulutus

·      Sopivan kokoiset opetusryhmät

·      Laaja kurssitarjotin opiskelijoille

·      Kohdennetaan rahoitusta opinto-ohjaukseen

·      Turvataan lukion yleissivistävä tehtävä

·      Panostetaan opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin

Ammattikorkeakoulu ja yliopisto

·      Jatketaan ja edelleen kehitetään strategista kumppanisopimusta korkeakoulujen kanssa

·      Panostetaan opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin

·      Tampereesta paras paikka opiskella ja elää opiskelijan arkea

·      Parannetaan entisestään yhteistyötä korkeakoulujen ja alueen yritysten kanssa. Tavoite on, että mahdollisimman moni valmistunut jää Tampereelle töihin.

2.     Liikunta

Tampere valittiin vuoden liikkuvimmaksi kunnaksi 2024. Lisätään ja laajennetaan entisestään liikuntamahdollisuuksia ja parannetaan eri ikäisten kaupunkilaisten hyvinvointia. Säännöllinen liikunta ennaltaehkäisee ongelmia, parantaa toimintakykyä sekä mielenterveyttä. Investoimalla liikunnan edistämiseen myös säästämme pitkällä aikavälillä rahaa.

·      Kehitetään edelleen liikunnan olosuhteita sekä turvataan maksuton ja kohtuuhintainen, monipuolinen harrastaminen. Lisäksi Lupa liikkua -toiminta sekä nuorten treenit

·      Turvataan liikuntaseurojen avustukset

·      Parannetaan Kaupin hiihto-olosuhteita ja varaudutaan liikkujien määrän kasvuun

·      Jatketaan harjoitusvuorojen sekä otteluiden tilavuokrien tukemista, painottaen lapsiin ja nuoriin

·      Kehitetään edelleen kaikille avointa ja maksutonta 

·      Jatketaan lähiliikuntapaikkojen lisäämistä koulujen ja päiväkotien yhteyteen

·      Investoidaan uusiin tekonurmiin, tekojäihin sekä lumetusjärjestelmiin

·      Parannetaan voimistelun olosuhteita. Voimistelu on vaikuttava liikuttaja Tampereella, kaupungin suosituin laji jalkapallon kanssa ja suuri osa harrastajista on tyttöjä

3.     Kulttuuri

·      Turvataan kulttuuritoimijoiden avustukset ja etsitään synergiaa tilojenkäytöstä

·      Luodaan toimiva malli Nekalan kulttuurikeskuksen uusille työ- ja näyttelytiloille

·      Kehitetään Hiedanrannan tehtaan kulttuurikeskittymästä vetovoimainen ja toimiva kokonaisuus kaikille

·      Parannetaan Tampereen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen Taidekaari -ohjelmaa entisestään

·      Kulttuuri kuuluu kaikille, huomioidaan jatkossakin kulttuurin saavutettavuus

4.     Nuorisopalvelut

·      Kehitetään etsivän nuorisotyön kokonaisuutta entistäkin vaikuttavammaksi

·      Lisätään nuorten osallisuutta

·      Kohdataan entistä enemmän nuoria nuorisotiloissa, liikkuvassa- sekä digitaalisessa nuorisotyössä

·      Liikuntamotivaattorit saavat yhä useamman nuoren innostumaan liikunnasta

Kantava ajatus kaikissa teemoissa on toteuttaa ne kustannusneutraalisti olemassa olevilla rahoilla. Kehittämällä palveluja voidaan niistä saada entistäkin vaikuttavampia ja silti pysyä budjetissa. Uusia avauksia palveluiksi ei ole mahdollista ottaa, ellei vastaavasti joku toinen palvelu jää pois, jolla ei syystä tai toisesta riittävää vaikuttavuutta enää ole.

Edellä mainittujen nostojen lisäksi on tulevalla valtuustokaudella kiinnitettävä huomiota mm. kaupunkilaisten sujuvaan arkeen, esimerkiksi liikkumiseen eri kulkumuodoilla. Kaikki ikäryhmät on huomioitava palveluja kehitettäessä.

Kahtena viime vuonna Tampereelle on muuttanut noin 11.000 uutta asukasta, joista noin puolet ei-suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia. Heidän sopeutumiseensa opiskelu- ja työelämään sekä heille suunnattuihin palveluihin tulee kiinnittää erityistä huomiota tulevaisuudessa.

Matti Helimo ehdolla kuntavaaleissa Tampereella

Tampereen sivistyspalveluista vastaavana apulaispormestarina kuluvan valtuustokauden toiminut Matti Helimo (Kok.) on ehdolla huhtikuun kuntavaaleissa. Kokoomuksen Tampereen aluejärjestön hallitus nimesi puolueen loput ehdokkaat 11.2.2025. Helimo siirtyi Kokoomuksen valtuustoryhmään joulukuussa ja anoo sen vuoksi eroa apulaispormestarin tehtävästä seuraavassa valtuuston kokouksessa 17.2.

(lisää…)

Oppimisen tukea on vahvistettava

Suomalaisten osaamistaso on laskenut. Syntyvyys on merkittävästi alentunut. Suomi toisena kielenä (S2) -opetusta saa aiempaa useampi oppilas ja määrä tulee merkittävästi kasvamaan.

Yksistään ikäluokkien pieneneminen edellyttää, että kaikki pysyvät koulutuspolulla mukana ja osaajia saadaan työelämän kasvaviin tarpeisiin. On inhimillisesti ja kansantaloudellisesti kestämätöntä, että vuosittain tuhannet peruskoulun päättävät eivät saavuta riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin tai työelämään.

Suomalaista koulutusjärjestelmää on katsottava kokonaisuutena. Laadukas varhaiskasvatus on vaikuttavin koulutusmuoto tasaamaan lasten sosioekonomisista taustoista johtuvia eroja. On luotava kannuste, jolla varhaiskasvatuksen piiriin saadaan kaikki nekin lapset, jotka eniten siitä hyötyisivät, mutta nyt kannustinloukkujen, vanhempien ongelmien, kulttuurierojen tai muiden syiden vuoksi ovat kotona. On lähdettävä siitä, että seuraavalla hallituskaudella velvoittava esiopetus laajenee kaksivuotiseksi ja tuen tarpeet tunnistetaan entistä aiemmin.

(lisää…)

Miksi lähdit mukaan politiikkaan, Matti Helimo?

“Puolustamaan koulutusta!”

”Lähdin politiikkaan vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ilman aiempaa kokemusta tai taustaa. Edellisellä hallituskaudella 2011-15 koulutuksen rahoitusta oli leikattu ja ennen vaaleja tehtiin kovasti töitä syntyneiden resurssivajeiden paikkaamiseksi alkavalla kaudella. Kaikki näyttikin hyvältä, #koulutuslupaus tehtiin lähes kaikkien puoluejohtajien toimesta ja koulutuksen tärkeyttä korostettiin vaalikentillä. Aivan kuten nytkin. Valtiontalous oli tiukilla ja se oli vaalien kärkiteema, ihan niin kuin nytkin. Kaksi viikkoa v. 2015 vaalien jälkeen päätettiin lähes miljardin euron leikkauksista koulutussektorille. Opettajana tiesin, mitä tästä seuraisi, koska jo edellisen nelivuotiskauden leikkaukset olivat näkyneet arjessa mm. jakotunneissa ja oppimateriaaleissa. 

(lisää…)

Liikkumisen on kannustettava

Huoli suomalaisten liikkumattomuudesta kasvaa, erityisesti lasten ja nuorten osalta. Liikunnallisen elämäntavan lisäämiseen kaikissa ikäryhmissä on voimakkaasti panostettava. Taloudellisista ja inhimillisistä syistä toiminnan painopiste on saatava yhä vahvemmin siirrettyä jälkihoidosta ennaltaehkäisyyn. Tämä edellyttää liikunnan rahoituksen ja toimintaedellytysten jatkuvuuden turvaamista sekä toimintatapojen uudistamista.

UKK-instituutin mukaan liikkumattomuus lisää useiden kansansairauksien riskiä, esimerkkinä tyypin 2 diabetes. Suosituksia vähäisempi liikkuminen heikentää työn tuottavuutta, lisää terveydenhuollon sekä ikääntyneiden koti- ja laitoshoidon kustannuksia. 

Vaikuttavinta on juurruttaa liikunnallinen elämäntapa lapseen jo varhaislapsuudessa. Lapsuuden ja nuoruuden liikunnallisuudella on tutkitusti myönteinen yhteys oppimiseen sekä koulutuspolun ja työuran pituuteen. Liikunnalla on myös positiivinen vaikutus jyrkästi kasvussa olevien mielenterveyshaasteiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Liikunta vaikuttaa siis paitsi yksilöön, niin myös kansanterveyteen ja -talouteen.

(lisää…)

Suomen talous kasvuun koulutusinvestoinneilla

Koulutukseen investoiminen ja kansakunnan osaamistason kasvattaminen ovat parasta lääkettä taloudelliseen taantumaan. Koulutusjärjestelmämme on pystyttävä vastaamaan myös työelämän osaajapulaan ja kohtaanto-ongelmiin. 

Kuluneella hallituskaudella koulutuksen rahoituksen suunta on käännetty leikkauksista panostuksiin. Hallitus on pienentänyt varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, lisännyt psykologeja ja kuraattoreja kouluihin sekä oppilaitoksiin, toisen asteen koulutuksesta on tehty maksutonta ja on otettu askelia kohti maksutonta varhaiskasvatusta. Koulutuksen perusrahoitusta on nostettu, korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätty samoin kuin opinto-ohjaajia sekä opettajia. Tällä tiellä täytyy jatkaa myös seuraavalla vaalikaudella hallituspohjasta riippumatta.

(lisää…)

Lasten ja nuorten oppioikeutta pitää laajentaa

Oppivelvollisuutta tai oikeammin oppioikeutta on laajennettava. Velvoittavan esiopetuksen piiriin on saatava koko 5-vuotiaiden ikäluokka, samaan tapaan kuin 6-vuotiaat jo ovat. Mitä aiemmin lapsen mahdolliset ongelmat voidaan tunnistaa, sitä vaikuttavammin apua voidaan antaa. Varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tuottaa rahat 7-kertaisesti takaisin yhteiskunnalle. Ennaltaehkäisy on aina edullisempaa ja inhimillisempää kuin kalliit korjaavat toimet.

(lisää…)

Koulutusleikkauksille STOP

Seitsemässä vuodessa koulutuksesta on leikattu yli kaksi miljardia euroa. Kuluneella hallituskaudella noin miljardi. Jotta aiheutuneet vahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi, on koulutuspolitiikan suunta käännettävä tulevissa eduskuntavaaleissa. Se tarkoittaa STOPpia koulutusleikkauksille ja merkittäviä investointeja koulutukseen, kasvatukseen ja tutkimukseen.

Paljon kuuluu puhuttavan, että menoja on kahdenlaisia: Käyttö- ja investointimenoja. “Käyttömenoilla ostetaan leipää ja investointimenoilla peltoa ja siemeniä.” Puolueiden ja päättäjien välille alkaakin syntyä eroja, kun vaalien välissä tehdään budjettipäätöksiä. On helppo nähdä, kumpaan kategoriaan kasvatus- ja opetus on viime vuodet sijoitettu.

(lisää…)