Seitsemässä vuodessa koulutuksesta on leikattu yli kaksi miljardia euroa. Kuluneella hallituskaudella noin miljardi. Jotta aiheutuneet vahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi, on koulutuspolitiikan suunta käännettävä tulevissa eduskuntavaaleissa. Se tarkoittaa STOPpia koulutusleikkauksille ja merkittäviä investointeja koulutukseen, kasvatukseen ja tutkimukseen.
Paljon kuuluu puhuttavan, että menoja on kahdenlaisia: Käyttö- ja investointimenoja. “Käyttömenoilla ostetaan leipää ja investointimenoilla peltoa ja siemeniä.” Puolueiden ja päättäjien välille alkaakin syntyä eroja, kun vaalien välissä tehdään budjettipäätöksiä. On helppo nähdä, kumpaan kategoriaan kasvatus- ja opetus on viime vuodet sijoitettu.
Koulutus on nähtävä investointina, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Suomella ei ole varaa jättää investoimatta koulutukseen. Maamme tarvitsee yli hallituskausien ulottuvan koulutuspoliittisen ohjelman, johon kaikki eduskuntapuolueet sitoutuvat.
Seuraavassa vielä muistin virkistykseksi surullisia lukuja kuluneelta vuosikymmeneltä. Näin koulutusleikkaukset ovat kohdentuneet vuosina 2012-2019 Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallituskausilla (Lähde OAJ, maaliskuu 2019):
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatuksen järjestämiseen kunnat saivat vuonna 2019 valtionosuutta 304 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Osuus valtionosuudesta on laskennallinen, sillä valtionosuusrahoitus ei ole korvamerkittyä.
Esi- ja perusopetus
Esi- ja perusopetuksen järjestämiseen kunnat saivat vuonna 2019 valtionosuutta 517 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Osuus valtionosuudesta on laskennallinen, sillä valtionosuusrahoitus ei ole korvamerkittyä.
Lukiokoulutus
Lukiokoulutuksen rahoitus on laskenut 709 miljoonasta eurosta (2012) 601 miljoonaan euroon (2019). Rahoituksen reaaliarvo on kutistunut 148 miljoonaa euroa.
Ammatillinen koulutus
Ammatillisen koulutuksen opiskelijakohtainen rahoitus on pienentynyt 23 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2017.
Tämä tarkoittaa kokonaisbudjetissa noin 436 miljoonan euron vähennystä suhteessa siihen, että yksikköhinta olisi pidetty reaalitasoisesti samana.
Korkeakoulutus
Korkeakoulutuksen perusrahoitus on pienentynyt.
Reaaliarvoltaan ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on kutistunut 224 miljoonaa euroa ja yliopistojen 300* miljoonaa euroa vuodesta 2011 vuoteen 2019.
Hyvä äänestäjä: #koulutusratkaisee