Liikkumisen on kannustettava

Huoli suomalaisten liikkumattomuudesta kasvaa, erityisesti lasten ja nuorten osalta. Liikunnallisen elämäntavan lisäämiseen kaikissa ikäryhmissä on voimakkaasti panostettava. Taloudellisista ja inhimillisistä syistä toiminnan painopiste on saatava yhä vahvemmin siirrettyä jälkihoidosta ennaltaehkäisyyn. Tämä edellyttää liikunnan rahoituksen ja toimintaedellytysten jatkuvuuden turvaamista sekä toimintatapojen uudistamista.

UKK-instituutin mukaan liikkumattomuus lisää useiden kansansairauksien riskiä, esimerkkinä tyypin 2 diabetes. Suosituksia vähäisempi liikkuminen heikentää työn tuottavuutta, lisää terveydenhuollon sekä ikääntyneiden koti- ja laitoshoidon kustannuksia. 

Vaikuttavinta on juurruttaa liikunnallinen elämäntapa lapseen jo varhaislapsuudessa. Lapsuuden ja nuoruuden liikunnallisuudella on tutkitusti myönteinen yhteys oppimiseen sekä koulutuspolun ja työuran pituuteen. Liikunnalla on myös positiivinen vaikutus jyrkästi kasvussa olevien mielenterveyshaasteiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Liikunta vaikuttaa siis paitsi yksilöön, niin myös kansanterveyteen ja -talouteen.

(lisää…)

Tampereelle perustetaan uusia pienryhmiä perusopetukseen

Perusopetuksen ryhmäkoot ja inkluusio ovat jälleen puhuttaneet viime aikoina. Seuraavassa katsaus Tampereen tilanteeseen: Kaupunkiimme on tälle vuodelle lisätty yhdeksän uutta pienryhmää. Perusopetuksessa pienryhmiä on tällä hetkellä kaikkiaan 100 eri puolilla kaupunkia. Esimerkiksi Hervannassa ja Kaukajärvellä on tällä yhteensä 36 pienryhmää. Pienryhmien rinnalla annetaan lisäksi osa-aikaista erityisopetusta. Molempia edellä mainittuja lisätään taas ensi vuonna. 

Pormestarin tuoreen talousarvioesityksen myötä erityisopetusta ja oppimisen tukea vahvistetaan. Ensi vuonna saamme 8 uutta pienryhmää eri koulupoluille. Ryhmään kuuluu aina erityisopettaja ja ohjaaja. Tukea vahvistetaan kiireellisyyden ja tarpeen mukaan laaditun suunnitelman perusteella koulupoluittain eri luokkatasoille. On tärkeää, että jokainen tukeen oikeutettu lapsi/nuori saa tuen juuri omalle koululleen. Lisäksi Tampereella on vielä kaupunkitasoisesti 5 vaativan erityisen tuen pienryhmää.

(lisää…)

Suomen talous kasvuun koulutusinvestoinneilla

Koulutukseen investoiminen ja kansakunnan osaamistason kasvattaminen ovat parasta lääkettä taloudelliseen taantumaan. Koulutusjärjestelmämme on pystyttävä vastaamaan myös työelämän osaajapulaan ja kohtaanto-ongelmiin. 

Kuluneella hallituskaudella koulutuksen rahoituksen suunta on käännetty leikkauksista panostuksiin. Hallitus on pienentänyt varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, lisännyt psykologeja ja kuraattoreja kouluihin sekä oppilaitoksiin, toisen asteen koulutuksesta on tehty maksutonta ja on otettu askelia kohti maksutonta varhaiskasvatusta. Koulutuksen perusrahoitusta on nostettu, korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätty samoin kuin opinto-ohjaajia sekä opettajia. Tällä tiellä täytyy jatkaa myös seuraavalla vaalikaudella hallituspohjasta riippumatta.

(lisää…)

Sivistyksen renessanssi tekeillä

Renessanssi (ransk. renaissance, ”uudelleensyntyminen”) jäi neljän s-kirjaimen sanana mieleen jo koulun historian tunneilta. Yksi sanan merkitys on kuvata kulttuurin muutosta siirryttäessä keskiajalta uuteen aikaan. Kaupungeissa tapahtuu suuri muutos, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Se tarkoittaa, että uudessa kaupungissa suurin toimialue on sivistyspalvelut. Tampereella sinne kuuluu mm. varhaiskasvatus, perusopetus, kulttuuri- sekä liikunta ja nuorisopalvelut. 

(lisää…)

Koulutusjärjestelmän on huomioitava osaajapula

Työmarkkinoitamme haastaa merkittävä osaajapula. Ikäluokkien pienentyessä ja väestön ikääntyessä haaste tulee vain syventymään. Ratkaisuksi on tarjottu mm. koulutus- ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja pienempiä osaamiskokonaisuuksia eri koulutusasteilla. Nuo toimet ovat välttämättömiä ja niiden pitää olla jo käynnissä. Samalla keskustelusta on unohtunut suomalaisen osaamisen selkäranka: monipuolinen koulutusjärjestelmämme.

(lisää…)

Koulutusleikkauksille STOP

Seitsemässä vuodessa koulutuksesta on leikattu yli kaksi miljardia euroa. Kuluneella hallituskaudella noin miljardi. Jotta aiheutuneet vahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi, on koulutuspolitiikan suunta käännettävä tulevissa eduskuntavaaleissa. Se tarkoittaa STOPpia koulutusleikkauksille ja merkittäviä investointeja koulutukseen, kasvatukseen ja tutkimukseen.

Paljon kuuluu puhuttavan, että menoja on kahdenlaisia: Käyttö- ja investointimenoja. “Käyttömenoilla ostetaan leipää ja investointimenoilla peltoa ja siemeniä.” Puolueiden ja päättäjien välille alkaakin syntyä eroja, kun vaalien välissä tehdään budjettipäätöksiä. On helppo nähdä, kumpaan kategoriaan kasvatus- ja opetus on viime vuodet sijoitettu.

(lisää…)

Koulutus ratkaisee Suomen tulevaisuuden

Vaaleissa on tärkeimmäksi teemaksi nostettava koulutus. Koulutuspolitiikan suunta on nyt konkreettisesti käännettävä, ei vain vaalipuheissa, sillä kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen avulla ratkaistaan maamme tulevaisuus.  Suomi voi menestyä vain korkealla osaamisella ja ahkeralla työnteolla. Työn hinnalla emme pysty kilpailemaan ja työpaikat, jossa koulutusta ei tarvita vähenevät nopeasti. Osaavalla työvoimalla ja kilpailukykyisillä tuotteilla yrityksiin syntyy kasvua ja uusia työpaikkoja. Verotulot lisääntyvät ja työttömyysmenot vähenevät miljardin per laskenut työttömyysprosentti.

(lisää…)