Mobiililaitteiden kielto myös välitunneille

Suomen hallitukselle on syytä antaa kiitosta tarttumisesta lainsäädännöllisiin toimiin mobiililaitteiden häiritsevän käytön kitkemiseksi kouluissa. Hallitus on antanut esitysluonnoksen perusopetuslain muuttamisesta. Siinä ehdotetaan perusopetuslakia muutettavaksi puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytön osalta siten, että niiden käyttö oppitunnin aikana sallittaisiin vain tiettyihin laissa säädettyihin tarkoituksiin. 

Lakimuutos tarvitaan, sillä se selkeyttäisi tulkintoja ja vapauttaisi opettajan aikaa opetukseen. Lakiin ehdottomasti tarvitaan kuitenkin vielä lisäyksiä, jotta se todella auttaa selkiyttämään tilannetta kouluissa. Lain tulee kieltää puhelimen käyttö koko koulupäivän aikana muuten kuin opettajan tai rehtorin luvalla. Yksiselitteinen kielto rauhoittaisi oppitunteja, vähentäisi opettajien turhia tulkintatilanteita luokissa sekä monin paikoin lisäisi oppimiseen käytettävää aikaa. Välituntien ulottaminen kieltoon mukaan lisäisi oppilaiden mahdollisuuksia liikkumiseen ja kasvokkain kohtaamisiin välitunneilla. Samalla vähintäänkin vähenisi videokuvaaminen ja tallenteilla kiusaaminen.

(lisää…)

Kaikki yhdessä lukutaitoa parantamaan

Tampereen startegia tavoittelee suurten kaupunkien oppimistulosten ykköspaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on tehty ja tehdään paljon. Tällä valtuustokaudella on mm. perustettu 24 uutta pienryhmää eri koulupoluille. Ryhmäkoot on saatu pidettyä ennallaan, vaikka oppilasmäärä on kasvanut noin tuhannella oppilaalla vuodesta 2020. Mittaluokkaa voi hahmottaa sillä, että entisten oppilaiden lisäksi on tullut Kissanmaan, Lamminpään ja Koiviston koulujen yhteen lasketun oppilasmäärän verran uusia. 

Erityistä huolta on viime vuosina kansallisesti ja paikallisesti herättänyt lukutaidon heikkeneminen. Tampereella tavoite tälle vuodelle on ollut, että 2.-, 7.- ja 9.-luokkalaisten oppimistulokset parantuvat edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä ei kuitenkaan toteutunut kuin 2.lk:n osalta ja sielläkin vain vähän. Toki vertailtaessa peräkkäisiä vuosia on tärkeää huomioida arvioinnin kohteena olevan ikäluokan vaihtuminen edellisestä seuraavaan.

(lisää…)

Tampere rajoittaa mobiililaitteiden viihdekäyttöä koululla – lisää aikaa oppimiselle

Kasvatus- ja opetuslautakunta vastaa perusopetuksen järjestämisestä. Se käy kokouksissa keskustelua, miten oppimista voitaisiin entisestäänkin edistää. Viesti kouluilta – oppilailta, henkilöstöltä ja vanhemmilta – on ollut vahvasti sen suuntaista, että monin paikoin mobiililaitteet häiritsevät oppitunteja. Opettajalla menee turhaan aikaa kännyköiden häiritsevän viihdekäytön kitkemiseen ja huomautteluun puhelimien pois näkyvistä pitämiseksi.

(lisää…)

Tampere jatkaa panostuksia sivistyspalveluihin

Sivistyspalvelut ovat laajin osa kaupungin palveluntarjontaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt ensi vuoden Sivistyksen teemavuodeksi. Kaupunginvaltuuston ma 13.11. hyväksymä vuoden 2024 talousarvio vastaa tähän monin panostuksin. Tehdyn työn jälki näkyy ensi vuonnakin vahvasti. Haluan osaltani kiittää koalitioryhmän puheenjohtajia ja pormestaria hyvällä yhteistyöllä syntyneestä talousarvioesityksestä.

Varhaiskasvatuksen osalta talousarvioesitys vastaa laskennalliseen n. 300 lapsen lisäykseen päiväkodeissa sekä yli 100 lapsen lisäykseen palvelusetelillä tuotetussa varhaiskasvatuksessa.

(lisää…)

Digilaitteiden viihdekäyttö pois peruskouluista

Erityisesti oppimistulosten laskun analysoimisessa sekä opettajien kesken on jälleen noussut esiin digilaitteiden käyttö koulussa. On ihan selvää, että mikäli koulussa puhelimen käyttöä ei suitsita, menee oppitunneista merkittävästi aikaa hukkaan kännykän vuoksi. Tuo aika on pois oppimisesta.

Mikäli välitunneilla on sallittua käyttää kännykkää, niin se aika on todennäköisesti pois sosiaalisesta kanssakäymisestä, ulkoilusta ja liikkumisesta. Kellojen soidessa välitunnin päätteeksi on hankalaa katkaista kännykän käyttöä, mikä taas vie aikaa oppitunnilta.

(lisää…)

Oppimisen tukea on vahvistettava

Suomalaisten osaamistaso on laskenut. Syntyvyys on merkittävästi alentunut. Suomi toisena kielenä (S2) -opetusta saa aiempaa useampi oppilas ja määrä tulee merkittävästi kasvamaan.

Yksistään ikäluokkien pieneneminen edellyttää, että kaikki pysyvät koulutuspolulla mukana ja osaajia saadaan työelämän kasvaviin tarpeisiin. On inhimillisesti ja kansantaloudellisesti kestämätöntä, että vuosittain tuhannet peruskoulun päättävät eivät saavuta riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin tai työelämään.

Suomalaista koulutusjärjestelmää on katsottava kokonaisuutena. Laadukas varhaiskasvatus on vaikuttavin koulutusmuoto tasaamaan lasten sosioekonomisista taustoista johtuvia eroja. On luotava kannuste, jolla varhaiskasvatuksen piiriin saadaan kaikki nekin lapset, jotka eniten siitä hyötyisivät, mutta nyt kannustinloukkujen, vanhempien ongelmien, kulttuurierojen tai muiden syiden vuoksi ovat kotona. On lähdettävä siitä, että seuraavalla hallituskaudella velvoittava esiopetus laajenee kaksivuotiseksi ja tuen tarpeet tunnistetaan entistä aiemmin.

(lisää…)

Miksi lähdit mukaan politiikkaan, Matti Helimo?

“Puolustamaan koulutusta!”

”Lähdin politiikkaan vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ilman aiempaa kokemusta tai taustaa. Edellisellä hallituskaudella 2011-15 koulutuksen rahoitusta oli leikattu ja ennen vaaleja tehtiin kovasti töitä syntyneiden resurssivajeiden paikkaamiseksi alkavalla kaudella. Kaikki näyttikin hyvältä, #koulutuslupaus tehtiin lähes kaikkien puoluejohtajien toimesta ja koulutuksen tärkeyttä korostettiin vaalikentillä. Aivan kuten nytkin. Valtiontalous oli tiukilla ja se oli vaalien kärkiteema, ihan niin kuin nytkin. Kaksi viikkoa v. 2015 vaalien jälkeen päätettiin lähes miljardin euron leikkauksista koulutussektorille. Opettajana tiesin, mitä tästä seuraisi, koska jo edellisen nelivuotiskauden leikkaukset olivat näkyneet arjessa mm. jakotunneissa ja oppimateriaaleissa. 

(lisää…)

Liikkumisen on kannustettava

Huoli suomalaisten liikkumattomuudesta kasvaa, erityisesti lasten ja nuorten osalta. Liikunnallisen elämäntavan lisäämiseen kaikissa ikäryhmissä on voimakkaasti panostettava. Taloudellisista ja inhimillisistä syistä toiminnan painopiste on saatava yhä vahvemmin siirrettyä jälkihoidosta ennaltaehkäisyyn. Tämä edellyttää liikunnan rahoituksen ja toimintaedellytysten jatkuvuuden turvaamista sekä toimintatapojen uudistamista.

UKK-instituutin mukaan liikkumattomuus lisää useiden kansansairauksien riskiä, esimerkkinä tyypin 2 diabetes. Suosituksia vähäisempi liikkuminen heikentää työn tuottavuutta, lisää terveydenhuollon sekä ikääntyneiden koti- ja laitoshoidon kustannuksia. 

Vaikuttavinta on juurruttaa liikunnallinen elämäntapa lapseen jo varhaislapsuudessa. Lapsuuden ja nuoruuden liikunnallisuudella on tutkitusti myönteinen yhteys oppimiseen sekä koulutuspolun ja työuran pituuteen. Liikunnalla on myös positiivinen vaikutus jyrkästi kasvussa olevien mielenterveyshaasteiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Liikunta vaikuttaa siis paitsi yksilöön, niin myös kansanterveyteen ja -talouteen.

(lisää…)

Tampereelle perustetaan uusia pienryhmiä perusopetukseen

Perusopetuksen ryhmäkoot ja inkluusio ovat jälleen puhuttaneet viime aikoina. Seuraavassa katsaus Tampereen tilanteeseen: Kaupunkiimme on tälle vuodelle lisätty yhdeksän uutta pienryhmää. Perusopetuksessa pienryhmiä on tällä hetkellä kaikkiaan 100 eri puolilla kaupunkia. Esimerkiksi Hervannassa ja Kaukajärvellä on tällä yhteensä 36 pienryhmää. Pienryhmien rinnalla annetaan lisäksi osa-aikaista erityisopetusta. Molempia edellä mainittuja lisätään taas ensi vuonna. 

Pormestarin tuoreen talousarvioesityksen myötä erityisopetusta ja oppimisen tukea vahvistetaan. Ensi vuonna saamme 8 uutta pienryhmää eri koulupoluille. Ryhmään kuuluu aina erityisopettaja ja ohjaaja. Tukea vahvistetaan kiireellisyyden ja tarpeen mukaan laaditun suunnitelman perusteella koulupoluittain eri luokkatasoille. On tärkeää, että jokainen tukeen oikeutettu lapsi/nuori saa tuen juuri omalle koululleen. Lisäksi Tampereella on vielä kaupunkitasoisesti 5 vaativan erityisen tuen pienryhmää.

(lisää…)

Suomen talous kasvuun koulutusinvestoinneilla

Koulutukseen investoiminen ja kansakunnan osaamistason kasvattaminen ovat parasta lääkettä taloudelliseen taantumaan. Koulutusjärjestelmämme on pystyttävä vastaamaan myös työelämän osaajapulaan ja kohtaanto-ongelmiin. 

Kuluneella hallituskaudella koulutuksen rahoituksen suunta on käännetty leikkauksista panostuksiin. Hallitus on pienentänyt varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, lisännyt psykologeja ja kuraattoreja kouluihin sekä oppilaitoksiin, toisen asteen koulutuksesta on tehty maksutonta ja on otettu askelia kohti maksutonta varhaiskasvatusta. Koulutuksen perusrahoitusta on nostettu, korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätty samoin kuin opinto-ohjaajia sekä opettajia. Tällä tiellä täytyy jatkaa myös seuraavalla vaalikaudella hallituspohjasta riippumatta.

(lisää…)