Erityisesti oppimistulosten laskun analysoimisessa sekä opettajien kesken on jälleen noussut esiin digilaitteiden käyttö koulussa. On ihan selvää, että mikäli koulussa puhelimen käyttöä ei suitsita, menee oppitunneista merkittävästi aikaa hukkaan kännykän vuoksi. Tuo aika on pois oppimisesta.
Mikäli välitunneilla on sallittua käyttää kännykkää, niin se aika on todennäköisesti pois sosiaalisesta kanssakäymisestä, ulkoilusta ja liikkumisesta. Kellojen soidessa välitunnin päätteeksi on hankalaa katkaista kännykän käyttöä, mikä taas vie aikaa oppitunnilta.
Ongelma on tarkemmin ottaen kännyköiden viihdekäyttö kouluissa. Digilaitteiden hyödyntämisen opetuksessa on tutkimuksissa osoitettu parantavan oppimistuloksia. Näin tapahtuu kuitenkin vain silloin, kun opetusryhmä on sopivan kokoinen ja oppiminen opettajan ohjaamaa. Mikäli opetusryhmä on liian suuri tai opettajan vuorovaikutteista ohjausta ei ole riittävästi tarjolla, niin oppimistulokset heikkenevät. Lisäksi käyttö monesti lipsahtaa itse asiasta viihdekäyttöön. Viihdekäyttöä on useimmilla ihmisillä enemmän kuin tarpeeksi muutenkin.
Itse olisin valmis luomaan kansallisen ohjeistuksen perusopetuksen kännyköiden käytöstä. Rajaisin kaiken viihdekäytön pois ja koulupäivien ajalta. Älylaitetta käytettäisiin vain oppimisen välineenä opettajan ohjeiden mukaan. Älypuhelimet ja vastaavat olisi syytä pitää suljettuna koulupäivän ajan repussa tai jätettävä kotiin. Vanhempaan tulisi opettajan luvalla voida aina olla yhteydessä. Ranska on jo reilut neljä vuotta sitten kieltänyt älylaitteiden käytön koulussa alle 15-vuotiailta ja tulokset ovat olleet rohkaisevia.
Viihdekäytöstä kännykkävapaa peruskoulu antaisi lasten ja nuorten aivoille aikaa keskittyä pitkäkestoisesti. Se vahvistaisi oppimista, lisäisi liikkumista sekä keskinäistä kanssakäymistä. Muutokseen tarvittavat lakimuutokset olisi syytä tehdä pikimmin ja rajata viihdekäyttö vähintäänkin peruskouluista.
-Matti Helimo