Tampereen startegia tavoittelee suurten kaupunkien oppimistulosten ykköspaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on tehty ja tehdään paljon. Tällä valtuustokaudella on mm. perustettu 24 uutta pienryhmää eri koulupoluille. Ryhmäkoot on saatu pidettyä ennallaan, vaikka oppilasmäärä on kasvanut noin tuhannella oppilaalla vuodesta 2020. Mittaluokkaa voi hahmottaa sillä, että entisten oppilaiden lisäksi on tullut Kissanmaan, Lamminpään ja Koiviston koulujen yhteen lasketun oppilasmäärän verran uusia.
Erityistä huolta on viime vuosina kansallisesti ja paikallisesti herättänyt lukutaidon heikkeneminen. Tampereella tavoite tälle vuodelle on ollut, että 2.-, 7.- ja 9.-luokkalaisten oppimistulokset parantuvat edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä ei kuitenkaan toteutunut kuin 2.lk:n osalta ja sielläkin vain vähän. Toki vertailtaessa peräkkäisiä vuosia on tärkeää huomioida arvioinnin kohteena olevan ikäluokan vaihtuminen edellisestä seuraavaan.
Tampereen Lukuseulan kevään tuloksissa heikkoja lukijoita oli 7.lk:lla 24% oppilaista. Tämä on selkeästi enemmän kuin keväällä 2023 (16%). Lisäksi erinomaisten lukijoiden määrä ikäluokasta pienentyi.
Lukutaidon ohella tarkastellaan vuosittain myös kirjoitustaitoa. Hyvää on, että se oli vähän parantunut. Taitavien poikien määrä kasvoi yli 5%. Tämä on positiivinen poikkeus, sillä yleisesti sekä 2.- että 7.luokilla lukutaitotehtävissä tytöt menestyivät poikia paremmin.
Maahanmuuttajien taitotasoa tarkasteltaessa on tietenkin luonnollista, että luku- ja kirjoitustaidon tulokset ovat heikommat kuin suomea äidinkielenään puhuvilla. Heikkoja lukijoita S2 (suomi toisena kielenä) -oppilaissa oli kevään 2024 tuloksissa 64% oppilaista. Myös tässä joukossa heikkojen määrä oli kasvanut edellisvuodesta.
Heikkoja lukijoita on kaikissa Tampereen kouluissa, mutta määrissä on selkeitä eroja. Eroja pyritään tasoittamaan mm. kaupungin sisäisellä positiivisen erityiskohtelun rahoituksella. Siis kohdentamalla lisärahoitusta kouluille, joissa on enemmän tuentarpeisia oppilaita. Kokonaislukutaitoa tarkasteltaessa kaikki koulut ovat kuitenkin lähempänä toisiaan eikä mikään koulu jää erityisesti muista jälkeen.
Lukutaidon parantamiseksi tehdään monenlaisia tukitoimia. Silti 7.lk:n oppilaiden osalta heikoimpien lukijoiden määrä on kasvanut. Yksilötasolla on kuitenkin paljon onnistumisia. Osan tukea saaneista oppilaista lukutaito on parantunut merkittävästi ja he ovat nousseet lukutaidoltaan parhaimpaan neljännekseen. Myös 2.lk:n osalta lukutukiryhmän tulokset ovat hieman parantuneet.
Tälle lukuvuodelle Tampereella on palkattuna 6 lukemisen edistämisen tutor-opettajaa. He kiertävät kouluissa mm. antamassa samanaikaisopetusta, jakamassa hyviä käytänteitä ja innostamassa lukemiseen. Kaupunginkirjaston kirjasarjoja ja laatikoita tilataan luokkiin. Kouluilla on omia lukudiplomeja eri vuosiluokille. Kirjastoagentit järjestävät kirjastovälitunteja ja innostavat lukemaan. Media-agentit puolestaan tekevät kirjavinkkauksia koulun mediakanavalle. Vinkkausta oppilaille tekevät myös kirjastopalveluiden ammattitaitoiset työntekijät.
Paljon jo tehdään ja vuonna 2021 lanseerattiin vuoteen 2030 tähyävä kansallinen lukutaitostrategia. Vastaava strategia on syytä laatia myös paikallisesti Tampereen kaupungille. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin kannustaa lukemiseen laajasti. Kaupungin varhaiskasvatus, perusopetus, kirjasto- ja nuorisopalvelut voivat tehdä paljon, mutta ennen kaikkea tarvitaan äitien, isien, mummujen, pappojen, huoltajien ja kavereiden tukea korostettaessa lukutaidon tärkeyttä. Haastan kaikki lukemaan lokakuussa vähintään yhden kirjan ja kotiväen lukemaan ääneen lapsille.