Digilaitteiden viihdekäyttö pois peruskouluista

Erityisesti oppimistulosten laskun analysoimisessa sekä opettajien kesken on jälleen noussut esiin digilaitteiden käyttö koulussa. On ihan selvää, että mikäli koulussa puhelimen käyttöä ei suitsita, menee oppitunneista merkittävästi aikaa hukkaan kännykän vuoksi. Tuo aika on pois oppimisesta.

Mikäli välitunneilla on sallittua käyttää kännykkää, niin se aika on todennäköisesti pois sosiaalisesta kanssakäymisestä, ulkoilusta ja liikkumisesta. Kellojen soidessa välitunnin päätteeksi on hankalaa katkaista kännykän käyttöä, mikä taas vie aikaa oppitunnilta.

(lisää…)

Miksi lähdit mukaan politiikkaan, Matti Helimo?

“Puolustamaan koulutusta!”

”Lähdin politiikkaan vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ilman aiempaa kokemusta tai taustaa. Edellisellä hallituskaudella 2011-15 koulutuksen rahoitusta oli leikattu ja ennen vaaleja tehtiin kovasti töitä syntyneiden resurssivajeiden paikkaamiseksi alkavalla kaudella. Kaikki näyttikin hyvältä, #koulutuslupaus tehtiin lähes kaikkien puoluejohtajien toimesta ja koulutuksen tärkeyttä korostettiin vaalikentillä. Aivan kuten nytkin. Valtiontalous oli tiukilla ja se oli vaalien kärkiteema, ihan niin kuin nytkin. Kaksi viikkoa v. 2015 vaalien jälkeen päätettiin lähes miljardin euron leikkauksista koulutussektorille. Opettajana tiesin, mitä tästä seuraisi, koska jo edellisen nelivuotiskauden leikkaukset olivat näkyneet arjessa mm. jakotunneissa ja oppimateriaaleissa. 

(lisää…)

Liikkumisen on kannustettava

Huoli suomalaisten liikkumattomuudesta kasvaa, erityisesti lasten ja nuorten osalta. Liikunnallisen elämäntavan lisäämiseen kaikissa ikäryhmissä on voimakkaasti panostettava. Taloudellisista ja inhimillisistä syistä toiminnan painopiste on saatava yhä vahvemmin siirrettyä jälkihoidosta ennaltaehkäisyyn. Tämä edellyttää liikunnan rahoituksen ja toimintaedellytysten jatkuvuuden turvaamista sekä toimintatapojen uudistamista.

UKK-instituutin mukaan liikkumattomuus lisää useiden kansansairauksien riskiä, esimerkkinä tyypin 2 diabetes. Suosituksia vähäisempi liikkuminen heikentää työn tuottavuutta, lisää terveydenhuollon sekä ikääntyneiden koti- ja laitoshoidon kustannuksia. 

Vaikuttavinta on juurruttaa liikunnallinen elämäntapa lapseen jo varhaislapsuudessa. Lapsuuden ja nuoruuden liikunnallisuudella on tutkitusti myönteinen yhteys oppimiseen sekä koulutuspolun ja työuran pituuteen. Liikunnalla on myös positiivinen vaikutus jyrkästi kasvussa olevien mielenterveyshaasteiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Liikunta vaikuttaa siis paitsi yksilöön, niin myös kansanterveyteen ja -talouteen.

(lisää…)

Koulutusleikkauksille STOP

Seitsemässä vuodessa koulutuksesta on leikattu yli kaksi miljardia euroa. Kuluneella hallituskaudella noin miljardi. Jotta aiheutuneet vahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi, on koulutuspolitiikan suunta käännettävä tulevissa eduskuntavaaleissa. Se tarkoittaa STOPpia koulutusleikkauksille ja merkittäviä investointeja koulutukseen, kasvatukseen ja tutkimukseen.

Paljon kuuluu puhuttavan, että menoja on kahdenlaisia: Käyttö- ja investointimenoja. “Käyttömenoilla ostetaan leipää ja investointimenoilla peltoa ja siemeniä.” Puolueiden ja päättäjien välille alkaakin syntyä eroja, kun vaalien välissä tehdään budjettipäätöksiä. On helppo nähdä, kumpaan kategoriaan kasvatus- ja opetus on viime vuodet sijoitettu.

(lisää…)

Koulutus ratkaisee Suomen tulevaisuuden

Vaaleissa on tärkeimmäksi teemaksi nostettava koulutus. Koulutuspolitiikan suunta on nyt konkreettisesti käännettävä, ei vain vaalipuheissa, sillä kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen avulla ratkaistaan maamme tulevaisuus.  Suomi voi menestyä vain korkealla osaamisella ja ahkeralla työnteolla. Työn hinnalla emme pysty kilpailemaan ja työpaikat, jossa koulutusta ei tarvita vähenevät nopeasti. Osaavalla työvoimalla ja kilpailukykyisillä tuotteilla yrityksiin syntyy kasvua ja uusia työpaikkoja. Verotulot lisääntyvät ja työttömyysmenot vähenevät miljardin per laskenut työttömyysprosentti.

(lisää…)