Blogi

Tuoreen OECD-alueen koulutusjärjestelmiä vertailevan tutkimuksen mukaan maamme erityisongelmana on suuri työelämän ulkopuolella olevien joukko. Suomessa kouluttautuminen parantaa työllistymistä enemmän kuin muissa maissa. Ilman tutkintoa työllistymismahdollisuudet ovat poikkeuksellisen kehnot. 2. asteen tutkinto puuttuu 600 000 suomalaiselta ja heistä vain 40% käy töissä. Tutkintoa vailla olevista nuorista aikuisista 50% on työelämässä, kun tutkinnon suorittaneista työelämään on päässyt kiinni 75%. Opetuksen painopisteen siirtyessä työpaikoille, on opettajan tukea ja ohjausta opiskelijalle vahvistettava, jotta pudokkaita olisi mahdollisimman vähän.

Tapasin pirkanmaalaisia ammatillisen koulutuksen opettajia lukuvuoden alettua. Heidän suurin huolensa ei liittynytkään tulevaan reformiin, eikä heikentyneisiin perustaitoihin, vaan kasvavan joukon opiskelijoita asenteeseen. Pitkään alalla olleet opettajat kertoivat, kuinka välinpitämättömällä asenteella osa nuorista tulee opiskelemaan, jos tulee. Asiat pitäisi oppia heti ja ellei onnistu, niin sitten luovutetaan, lyödään läskiksi tai keskitytään johonkin muuhun. Oppimisen painopiste on siirtymässä oppilaitoksista työpaikoille. Työelämäopintoja ei kuitenkaan pysty suorittamaan elleivät perusasiat ja asenne ole ensin kunnossa. Aikatauluista ja työajoista on osattava pitää kiinni.

Koulutuksen aloittaa tänä syksynä eri asteen oppilaitoksissa 1,1 miljoonaa lasta ja nuorta. Koulutusjärjestelmämme on ollut hyvinvointiyhteiskunnan perusta ja peruskoulu sen kruununjalokivi. Se on tarjonnut kaikille tasa-arvoiset ja laadukkaat koulutusmahdollisuudet asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta tai muista tekijöistä riippumatta.

Tampereen perusopetuksen säästöt ovat kasvattaneet ryhmäkokoja ja yhä useampi oppilas jää vaille tarvitsemaansa tukea. Tuoreessa tutkimuksessa suomalaisista peruskoulun opettajista ja rehtoreista 3% kokee, että erityisopetuksen resurssit ovat koulussa riittävät. Vuonna 2011 tuli voimaan laki, jonka myötä suuri määrä erityisluokkien oppilaita siirrettiin yleisopetukseen. Lain voimaan tulon jälkeen erityisluokkia on lakkautettu yli sata. Sanottiin, että erityisopettajan tuki siirtyy oppilaiden mukana. Säästösyistä niin ei kuitenkaan ole käynyt. PISA16-tuloksissa Tampere jäi merkittävästi pääkaupunkiseudun taakse, kuuluimme heikoimpaan osaan maatamme.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä tulevalla valtuustokaudella kunnilta maakunnille, tulee sivistyspalveluista suurin osa kuntien tehtäviä. Kaupunginvaltuustoon tarvitaan siis koulutuksen asiantuntijoita. Lasten ja nuorten opetuksessa voidaan tehdä sitä ennaltaehkäisevää työtä, joka jää kunnille sote-uudistuksen jälkeen.

Kiitos Saija Pitkäselle hänen tamperelaisten alakoulujen arkea käsitelleestä hyvästä ja realistisesta kirjoituksestaan (AL 26.2.). Valitettavasti Tampereen koulutusongelmat eivät rajoitu alakouluun. Yläkoulussa tilanne on vähintään yhtä heikko. Lukiossa opetusryhmät ovat kasvaneet ja kurssitarjontaa on vuosi toisensa jälkeen vähennetty. Ammatillisen toisen asteen koulutuksessa tilanne on hälyttävä. Lähiopetusta on leikattu niin paljon, että opiskelijoiden osaaminen on romahtanut eikä moni työnantaja suostu edes ottamaan osaamattomia nuoria työelämäoppimaan.

Leena Kostiainen kirjoitti, aivan oikein, näkökulma-kirjoituksessaan koulunkäynnin keskeytyksien lisäävän syrjäytymisriskiä. Hän totesi koulutuksen olevan yksi tärkeimmistä keinoista ehkäistä syrjäytymistä ja mainitsi pääministerin eriarvoisuuden pysäyttämiseksi asettaman työryhmän. Onkin hämmästyttävää, että viime vuosina juuri koulutukseen on kohdistunut niin paikallisesti kuin valtakunnan tasollakin rajut leikkaukset.

PISA 2015 -tulokset ovat pisteiltään historiamme huonoimmat. Silmiinpistävää kuitenkin on pääkaupunkiseudun erinomaiset tulokset verrattuna muuhun Suomeen. Se olisi yksinään Singaporen edellä maailman PISA-ykkönen. Pk-seudulla on satsattu perusopetukseen, nyt panostus ansaitusti tuottaa ja tulevaisuudessa vielä enemmän mm. syrjäytymisen ehkäisynä ja korkeampana koulutustasona.

Keskustelussa ryhmäkoon merkityksestä oppimiseen on paljon yhteistä keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Samaan tapaan kuin jälkimmäisen on USA:ssa kerrottu olevan kiinalaisten salajuoni, löytyy Suomesta näkemyksiä, joiden mukaan pienemmät opetusryhmät ovat vain OAJ:n salajuoni osana edunvalvontaa.

Tampere päätti karsia oppituntien määrää peruskoulussa. Luokilla 3–6 ollaan jatkossa valtakunnallisessa minimimäärässä, mikä on imagotappio koko kaupungille. Kun lapsi syntyy johonkin koulutusmyönteisempään kuntaan hän saattaa peruskoulun aikana saada yhden lukukauden verran enemmän opetusta kuin tamperelaislapsi, jolle tarjotaan vain minimitunnit. Koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu, sillä jatko-opinnoissa molemmat hakevat samoihin oppilaitoksiin.