Lapsen tuen toimittava käytännössä – ei vain paperilla

Oppilaiden tuen toteutuminen käytännössä on noussut viime aikoina julkiseksi huolenaiheeksi. Eduskuntavaalien jälkeen tekijät erottuvat jälleen puhujista. Eilisessä Helsingin Sanomissa (20.3.) riittämättömyyden tunnetta vahvasti kokeva opettaja kirjoitti, että ei “pysty käytännössä toteuttamaan opetussuunnitelmaa, koska siihen ei ole varaa”. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006040778.html?fbclid=IwAR1OGXNka5b0-DfkEgcNtC-P3kYWJqCkXE7LXCR9x6OUa298qOlKoAJsMyA

Jokaisella oppilaalla on lain turvaama oikeus tukeen. Onnistumisen tärkein edellytys on, että tähän on riittävät resurssit. Ns. kolmiportaisen tuen mallin mukaan oppilaan tuen piti seurata oppilasta erityisluokasta yleisopetuksen luokkaan. Lakia muutettaessa sovittiin tarvittaessa yleisestä-, tehostetusta- tai erityisestä tuesta oppilaalle. Samalla sovittiin ns. valtion ryhmäkokorahasta, jolla opetusryhmiä pienennettiin, jotta opettajan aikaa riittäisi enemmän jokaiselle oppilaalle. Opetusalan väljän lainsäädännön vuoksi näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan muutosta käytettiinkin säästökeinona.

(lisää…)

Tampereelta Helsinkiin saatava aidosti tunnin juna

Helsinki-Tampere -välin rataosuus on tunnetusti Suomen suosituin. Ehdottomana tavoitteena kyseisellä välillä pitää olla alle tunnin junayhteys. Kehitys on viime vuosina kulkenut päinvastaiseen suuntaan. Tulevalla eduskuntakaudella on varmistettava, että tavoitteeseen päästään ja haluan olla saattamassa maaliin tätä Pirkanmaan ykköshanketta. Eteenpäin on päästävä nopeasti.

(lisää…)