Oppimisen tukea on vahvistettava

Suomalaisten osaamistaso on laskenut. Syntyvyys on merkittävästi alentunut. Suomi toisena kielenä (S2) -opetusta saa aiempaa useampi oppilas ja määrä tulee merkittävästi kasvamaan.

Yksistään ikäluokkien pieneneminen edellyttää, että kaikki pysyvät koulutuspolulla mukana ja osaajia saadaan työelämän kasvaviin tarpeisiin. On inhimillisesti ja kansantaloudellisesti kestämätöntä, että vuosittain tuhannet peruskoulun päättävät eivät saavuta riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin tai työelämään.

Suomalaista koulutusjärjestelmää on katsottava kokonaisuutena. Laadukas varhaiskasvatus on vaikuttavin koulutusmuoto tasaamaan lasten sosioekonomisista taustoista johtuvia eroja. On luotava kannuste, jolla varhaiskasvatuksen piiriin saadaan kaikki nekin lapset, jotka eniten siitä hyötyisivät, mutta nyt kannustinloukkujen, vanhempien ongelmien, kulttuurierojen tai muiden syiden vuoksi ovat kotona. On lähdettävä siitä, että seuraavalla hallituskaudella velvoittava esiopetus laajenee kaksivuotiseksi ja tuen tarpeet tunnistetaan entistä aiemmin.

(lisää…)

Miksi lähdit mukaan politiikkaan, Matti Helimo?

“Puolustamaan koulutusta!”

”Lähdin politiikkaan vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ilman aiempaa kokemusta tai taustaa. Edellisellä hallituskaudella 2011-15 koulutuksen rahoitusta oli leikattu ja ennen vaaleja tehtiin kovasti töitä syntyneiden resurssivajeiden paikkaamiseksi alkavalla kaudella. Kaikki näyttikin hyvältä, #koulutuslupaus tehtiin lähes kaikkien puoluejohtajien toimesta ja koulutuksen tärkeyttä korostettiin vaalikentillä. Aivan kuten nytkin. Valtiontalous oli tiukilla ja se oli vaalien kärkiteema, ihan niin kuin nytkin. Kaksi viikkoa v. 2015 vaalien jälkeen päätettiin lähes miljardin euron leikkauksista koulutussektorille. Opettajana tiesin, mitä tästä seuraisi, koska jo edellisen nelivuotiskauden leikkaukset olivat näkyneet arjessa mm. jakotunneissa ja oppimateriaaleissa. 

(lisää…)

Suomen talous kasvuun koulutusinvestoinneilla

Koulutukseen investoiminen ja kansakunnan osaamistason kasvattaminen ovat parasta lääkettä taloudelliseen taantumaan. Koulutusjärjestelmämme on pystyttävä vastaamaan myös työelämän osaajapulaan ja kohtaanto-ongelmiin. 

Kuluneella hallituskaudella koulutuksen rahoituksen suunta on käännetty leikkauksista panostuksiin. Hallitus on pienentänyt varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, lisännyt psykologeja ja kuraattoreja kouluihin sekä oppilaitoksiin, toisen asteen koulutuksesta on tehty maksutonta ja on otettu askelia kohti maksutonta varhaiskasvatusta. Koulutuksen perusrahoitusta on nostettu, korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätty samoin kuin opinto-ohjaajia sekä opettajia. Tällä tiellä täytyy jatkaa myös seuraavalla vaalikaudella hallituspohjasta riippumatta.

(lisää…)

Koulutusleikkauksille STOP

Seitsemässä vuodessa koulutuksesta on leikattu yli kaksi miljardia euroa. Kuluneella hallituskaudella noin miljardi. Jotta aiheutuneet vahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi, on koulutuspolitiikan suunta käännettävä tulevissa eduskuntavaaleissa. Se tarkoittaa STOPpia koulutusleikkauksille ja merkittäviä investointeja koulutukseen, kasvatukseen ja tutkimukseen.

Paljon kuuluu puhuttavan, että menoja on kahdenlaisia: Käyttö- ja investointimenoja. “Käyttömenoilla ostetaan leipää ja investointimenoilla peltoa ja siemeniä.” Puolueiden ja päättäjien välille alkaakin syntyä eroja, kun vaalien välissä tehdään budjettipäätöksiä. On helppo nähdä, kumpaan kategoriaan kasvatus- ja opetus on viime vuodet sijoitettu.

(lisää…)