Hyvinvointialueiden talousyhtälö saatava toimimaan

Sote-uudistuksella on todella tärkeät tavoitteet: Turvata jokaiselle hyvinvointialueelle yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Samoin pitää parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Alueilla halutaan turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua. Viimeksi mainittu on sikäli kriittinen, että mikäli kustannusten kasvua ei saada hillittyä, ei muitakaan tavoitteita saatane täyttymään. Pelkään, että mikäli hyvinvointialueiden talousyhtälöä ei saada toimimaan, johtaa se valtion kautta lopulta leikkauksiin kuntien sivistyspalveluissa. Näin ei saa käydä, sillä koulutus ja osaaminen ovat maamme kivijalka. Kulttuuri ja liikunta tuovat onnellisuutta sekä ennaltaehkäisevät ongelmia.

(lisää…)

Miksi aluevaalit ovat erityisen tärkeät?

Sunnuntaina 23.1.2022 käydään aluevaalit. Seuraavassa kuusi syytä, miksi tulevat vaalit ovat erityisen tärkeät ja miksi itse olen niissä Pirkanmaalla ehdolla:

1) Hyvinvointialueella on panostettava ongelmien ennaltaehkäisyyn ja kaikkien ihmisten oikea-aikaiseen hoitoon. Panostamalla perusterveydenhuoltoon vähenee kalliin erikoissairaanhoidon tarve. 

2) Tärkeät koulutuksen tukipalvelut (kuraattorit, psykologit) siirtyvät hyvinvointialueille, on varmistettava rajapintojen toimivuus.

3) Jokaisen hoitoon pääsy on turvattava.

4) Käytettävissä olevat eurot on kohdennettava mahdollisimman tehokkaasti kansalaisten hoivaan. Kustannusten kasvua on hillittävä. 

5) Maakuntavero takaa, että alueilla on kannustin tuottaa palvelut kustannustehokkaasti. Ei voi olla niin, että ”piikki on auki” ja lasku lakisääteisistä palveluista vain lähetetään valtiolle. Maakuntavero EI tarkoita kokonaisveroasteen nostamista, vaan kannustinta kustannustehokkuuteen. Parlamentaarisen maakuntaverokomitean mietinnössä on hyvin nostettu esiin mahdollisuudet ja uhat. Oma painotukseni on kustannustehokkuuden parantamisessa ja siihen kannustamisessa. Siksi olen mallin kannalla. 

6) Aluevaltuustoissa päätetään pelastustoimen ja ensihoidon resursseista sekä palvelujen järjestämisestä. Päätöksillä on erittäin tärkeää turvata laadukkaat palvelut ja osaava ammattihenkilöstö.

-Matti Helimo, 118

Vihreät haluavat investoida koulutukseen

Laadukas kasvatus ja koulutus ovat tärkeimpiä sekä tuottavimpia investointeja tulevaisuuteen. Niihin sijoitetut eurot eivät ole vain menoerä budjetissa, vaan tuottavat inhimillistä hyvää, sivistystä ja työllisyyttä sekä myös lopulta rahat yhteiskunnalle monin kerroin takaisin. 

Kuluneella valtuustokaudella Vihreät ovat olleet sivistys- ja kulttuurilautakunnassa vahvasti vaikuttamassa Tampereen koulutuspoliittiseen ohjelmaan. Se on toimintaa ohjaava asiakirja, jonka tavoitteet ja tehtävät tulevat kaupunkistrategiasta. Koulutus ja osaaminen on asetettu kärkitavoitteeksi: Vuoteen 2030 mennessä Tampere on suurten kaupunkien ykkönen oppimistuloksissa ja kaupungissamme on joustavimmat mahdollisuudet oppia sekä työllistyä. Strategian tavoitteiden saavuttaminen vaatii tekoja. Tarvitaan pitkäjänteistä ja ennakoivaa koulutuspolitiikkaa sekä riittävää resursointia. On ymmärrettävä koulutuksen merkitys nimenomaan investointina tulevaisuuteen.

(lisää…)

Lisää tekojäitä kaupunkiseudulle

Juuri tällä hetkellä lumitilanne on ulkoliikunnan kannalta upea. Isossa kuvassa näyttää kuitenkin valitettavasti siltä, että paluuta entisajan talviolosuhteisiin ei enää ole. Aika, jolloin jo pelkästään sään vuoksi on monilla houkutus jäädä sisätiloihin, on pidentynyt radikaalisti. Sorsapuiston, Kaupin ja Koulukadun esimerkit osoittavat, että liikunnan paloa löytyy, kunhan olosuhteet ovat kunnossa. Valtioneuvosto on laskenut liikkumattomuuden hinnaksi Suomessa 3 miljardia euroa per vuosi eli lisätoimenpiteiden suhteen ei aikaa ole hukattavaksi. Kaupungeilla on tällä hetkellä paljon henkilökuntaa, joiden kentänhoito- tai latuosaamista ei saada käyttöön, kun jäätä eikä lunta ei ole.

(lisää…)

Moni opettaja uupuu alanvaihtoon

Voimistuva viesti päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista on opettajien uupumus. Ongelma on liian suuret ryhmät, alati lisääntyneet opetuksen ulkopuoliset työt, työmäärä, -olot sekä entistä haastavammat asiakkaat. Tilanne on pahentunut jo pidemmän aikaa. Asiasta ei ole helppoa kirjoittaa, koska opetusalan edustajan viesti on helppo kääntää nillitykseksi ja omien etujen valvomiseksi. Täystyrmäys opettajille tulee monasti subjektiivisten negatiivisten kokemusten kera. Toisaalta tosiasiat realistisesti esiin nostamalla kasvatus- ja opetusalan vetovoima saattaa heikentyä, mikä ei ole tarkoitus. Ruotsista näkee mahdollisimman hyvän huonon esimerkin, mitä tapahtuu, kun työolojen vuoksi opettajaksi hakevat enää ne, jotka eivät muualle pääse. 

(lisää…)

Lapsille terveet tilat ja vakuutusturva sisäilmaongelmien varalta

Huonokuntoisia, terveydelle haitallisia päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosrakennuksia on Suomessa tuhansia. Samat ongelmat koskevat muitakin julkisia rakennuksia. Haluan nostaa kansallisen sisäilmaongelman esille erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta. Yksistään peruskouluikäisiä koulurakennusten päivittäisiä käyttäjiä on noin 600 000. Tässä luvussa eivät ole mukana varhaiskasvatuksen lapset, opettajat eikä muu henkilökunta. Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille altistuu arviolta 750 000 ihmistä. Sisäilmasta oireilevia on Suomessa kymmeniä tuhansia, joista noin kymmenellä tuhannella vakavia oireita. 

(lisää…)

Liikunta ja koulumaailma on yhdistettävä

Liikuntapaikkarakentamista koulujen yhteyteen on lisättävä. Tarvitaan useampaan liikuntamuotoon ja ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia kokonaisuuksia. Ideaalitilanne olisi, että yhtenäiskoulun pihalla olisi tekonurmi, jossa voisi pelata varhaisesta keväästä myöshäiseen syksyyn. Alla olisi jäädytysputket talveksi varmistamaan jääurheilun olosuhteet. Lapset voisivat käyttää kenttää jo ennen koulun alkua, kouluaikana se olisi oppilaiden käytössä. Iltapäivällä voitaisiin pitää iltapäiväkerhoja ja urheiluseurojen vetämiä lisäharjoituksia. Illat varattaisiin kolmannen sektorin sekä lähialueen asukkaiden käyttöön. Käyttöaste olisi korkea, lähes koko valveillaoloaika.

(lisää…)

Lasten ja nuorten oppioikeutta pitää laajentaa

Oppivelvollisuutta tai oikeammin oppioikeutta on laajennettava. Velvoittavan esiopetuksen piiriin on saatava koko 5-vuotiaiden ikäluokka, samaan tapaan kuin 6-vuotiaat jo ovat. Mitä aiemmin lapsen mahdolliset ongelmat voidaan tunnistaa, sitä vaikuttavammin apua voidaan antaa. Varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tuottaa rahat 7-kertaisesti takaisin yhteiskunnalle. Ennaltaehkäisy on aina edullisempaa ja inhimillisempää kuin kalliit korjaavat toimet.

(lisää…)

Koulutusleikkauksille STOP

Seitsemässä vuodessa koulutuksesta on leikattu yli kaksi miljardia euroa. Kuluneella hallituskaudella noin miljardi. Jotta aiheutuneet vahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi, on koulutuspolitiikan suunta käännettävä tulevissa eduskuntavaaleissa. Se tarkoittaa STOPpia koulutusleikkauksille ja merkittäviä investointeja koulutukseen, kasvatukseen ja tutkimukseen.

Paljon kuuluu puhuttavan, että menoja on kahdenlaisia: Käyttö- ja investointimenoja. “Käyttömenoilla ostetaan leipää ja investointimenoilla peltoa ja siemeniä.” Puolueiden ja päättäjien välille alkaakin syntyä eroja, kun vaalien välissä tehdään budjettipäätöksiä. On helppo nähdä, kumpaan kategoriaan kasvatus- ja opetus on viime vuodet sijoitettu.

(lisää…)

Lapsen tuen toimittava käytännössä – ei vain paperilla

Oppilaiden tuen toteutuminen käytännössä on noussut viime aikoina julkiseksi huolenaiheeksi. Eduskuntavaalien jälkeen tekijät erottuvat jälleen puhujista. Eilisessä Helsingin Sanomissa (20.3.) riittämättömyyden tunnetta vahvasti kokeva opettaja kirjoitti, että ei “pysty käytännössä toteuttamaan opetussuunnitelmaa, koska siihen ei ole varaa”. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006040778.html?fbclid=IwAR1OGXNka5b0-DfkEgcNtC-P3kYWJqCkXE7LXCR9x6OUa298qOlKoAJsMyA

Jokaisella oppilaalla on lain turvaama oikeus tukeen. Onnistumisen tärkein edellytys on, että tähän on riittävät resurssit. Ns. kolmiportaisen tuen mallin mukaan oppilaan tuen piti seurata oppilasta erityisluokasta yleisopetuksen luokkaan. Lakia muutettaessa sovittiin tarvittaessa yleisestä-, tehostetusta- tai erityisestä tuesta oppilaalle. Samalla sovittiin ns. valtion ryhmäkokorahasta, jolla opetusryhmiä pienennettiin, jotta opettajan aikaa riittäisi enemmän jokaiselle oppilaalle. Opetusalan väljän lainsäädännön vuoksi näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan muutosta käytettiinkin säästökeinona.

(lisää…)