Hallitus on päättämässä erinomaisia tuloksia saaneita työllisyyskokeiluja, vaikka järkisyyt eivät tätä päätöstä puolla. Kokeilu oli sovittu määräaikaiseksi sote- ja maakuntauudistuksen alkuun ja niiden vähintäänkin siirtyessä eteenpäin, tulisi kokeiluja jatkaa samalla aikataululla. Mikäli toimivat kokeilut nyt lopetetaan, jäävät tuhannet työllisyyspalvelujen asiakkaat alkuvuodeksi vaille monialaista tukea ja valmennusta. Myöskään kokeilusta tehdyt tutkimukset ja raportoinnit eivät ehdi valmistua ja siten hyödyttää työllisyydenhoitoa.
Työllisyyden parantaminen on avaintekijä paitsi yksilön hyvinvoinnin, niin myös Suomen talouden kannalta. Työttömyyden hoitoon kuluu vuosittain miljardeja. Tampereen kaupunkiseudun työllisyyskokeilu lähti liikkeelle erityisen synkkien työttömyyslukujen vallitessa. Erityispiirteitä olivat mm. työttömyyden pitkittyminen ja korkea nuorisotyöttömyys.
Työ- ja elinkeinoministeriön tavoite alueellisille kokeiluille oli edesauttaa uusien työpaikkojen syntyä, uutta yrittäjyyttä sekä vähentää työttömyydestä julkiselle taloudelle aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Kokeilun kautta tuli luoda asiakaslähtöinen, kokonaisvaltainen ja hallinnonalojen rajat ylittävä toimintamalli työnhakijoille ja –antajille sote-uudistuksen jälkeiseen aikaan.
Tampereen kaupunkiseudulla päätettiin saavuttaa tavoitteet. Työnhakijoille nimettiin ns. omavalmentajat, jotka ovat arvioineet yksilöllisesti asiakkaan palveluntarpeen, ohjanneet koulutukseen, työllistymistä ohjaaviin palveluihin tai työhön. Asiakas tuntee omavalmentajan ja päinvastoin. Kuntien panostusten sekä digitaalisuuden hyödyntämisen (mm. Osaamisbotti) ansiosta toimintaa on saatu tehostettua ja yhdellä omavalmentajalla on tällä hetkellä 150-200 asiakasta aiemman 400 sijaan. Samalla asiakkaan kohtaamisia ja yksilöllisyyttä on saatu lisättyä, mikä on asiakkaiden keskuudessa koettu erityisen positiivisena ja työllisyyttä tehostavana.
Pirkanmaalla, Suomen suurimmassa työvoima- ja yrityspalvelujen kokeilussa, on mukana 10 kaupunkiseudun kuntaa ja sen piirissä 24 000 asiakasta. Kokeilukunnissa palvelut on saatu luotua sinne, missä asiakkaat jo luonnostaan ovat. Toimipisteitä on oppilaitoksissa, hyvinvointi- ja kauppakeskuksissa sekä Nuorten ohjaamossa. Kokeilussa tietojärjestelmä ja välineet ovat myös kunnalla, kun aiemmin tiedot olivat vain TE-toimistossa, mikä esti tiedonkulun ja turhautti asiakkaita, kun prosessi piti kunnassa aloittaa alusta. Toiminta tehostuu ja kokonaisuudenhallinta paranee, kun päällekkäisyyksiä saadaan purettua valtion ja kuntien väliltä. Kokeilussa on tiettyjä Tampereelle keskitettyjä palveluja, esim. kotoutumisen ja maahanmuuton osalta, mikä on tuonut säästöjä. Kokeilukulttuurin ja pilottihankkeiden avulla on luotu uusia asiakaslähtöisiä palveluja, joiden avulla on saatu työllistettyä erityisesti haastavassa työmarkkina-asemassa olevia. Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä (25.9.) oli loistava esimerkki työllistämisen win-win yhteistyöstä. Artikkeli kuvaa hyvin, kuinka työllisyyskokeilulla saatiin ratkaistua kohtaanto-ongelma pienyrittäjien ja työnhakijoiden välillä.
Mikäli kokeilu nyt lopetetaan, menetetään monta toimivaa kokeilun kautta luotua käytännettä. Parantunut maailmantalouden tilanne selittää paljolti työllisyyden paranemista ja rahallisesti kokeiluun on panostettu, mutta silti kokeilun voidaan kiistatta sanoa olleen menestys. Asioita on haluttu tehdä uudella tavalla ja se onkin ainoa tapa taklata työttömyyden haasteita.
Luonteva jatko kokeilulle olisi edelleen kehittää osaamisperusteista työllisyydenhoitoa, yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa sekä niiden välillä. Koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on parasta työllisyyspolitiikkaa. Ammatillisen koulutuksen rajuja leikkauksia on paikattava, lukioon panostettava ja merkittävästi satsattava koulutuspolun alkuun, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Tulevat työttömyysongelmat on inhimillisesti ja lopulta taloudellisestikin viisainta hoitaa ennaltaehkäisyllä ennen niiden syntymistä.