Seuraava sukupolvi on aina ollut edeltäjäänsä fiksumpi, niin nytkin. Perusopetuksella on tärkeä kasvatus- ja opetustehtävä. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä opettaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Tavoitteet eivät kuitenkaan liian monen kohdalla toteudu. “Kansalaistaito 2.0” onkin oppiaineena lisättävä perusopetukseen ja otettava myös osaksi laajenevaa esiopetusta. Kansalaistaidosta luovuttaessa v. 2000 kyseisiä oppisisältöjä siirrettiin pääosin ympäristö- ja luonnontietoaineisiin.
Säästösyistä opetuksen järjestäjät ovat monin paikoin vähentäneet annettavan opetuksen määrää. Oppisisältöjä on niin paljon, että tärkeiden päivittäisten kansalaistaitojen läpikäymiseen ei aina ole ollut riittävästi aikaa. Lapsen ja nuoren saama oppi on siten yhä enemmän riippuvainen kotitaustasta. Kodin tehtävästä kyse toki ensisijaisesti aina onkin, mutta yhteiskunnan turvaverkon on tarvittaessa toimittava. Meillä vanhemmilla on monin paikoin parannettavaa. Esimerkkinä THL:n tuore tieto, että Pirkanmaalla vain reilulla puolella 12-v. lapsista on terveet hampaat.
“Kansalaistaito 2.0” omana oppiaineenaan korostaisi elämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen tärkeyttä. Keskustelukulttuuri ja nettikäyttäytyminen kaipaavat parannusta. Opittaisiin keskustellen, kuinka esim. yleistynyt musiikin suoratoistorippaus on varastamista musiikin tekijöiltä. Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin 160 000 tonnia ruokaa. Järkevällä kaupassakäynnillä säästää rahaa ja luontoa. Prof. Veli-Matti Värri on asian ytimessä: “Koulutusjärjestelmää pitää muuttaa pian radikaalisti ja alkaa luomaan uudenlaista suhdetta kulutukseen, kasveihin ja eläimiin.” Maailman vahvin merijää Grönlannin pohjoispuolella on sulanut ja ICPP:n ilmastoraportti kertoo, ettei toivoa ole menetetty, mutta maailman on tehtävä täydellinen suunnanmuutos.
Menestyksemme on aina perustunut ahkeralle työlle ja korkealle osaamiselle. Työnteon kulttuurin omaksuminen on tärkeä kansalaistaito. Se tuo hyvinvointia paitsi tekijälleen, niin verotulojen kautta myös yhteiskunnalle. Upeiden julkisten palveluidemme arvo ja rahoitus tulee avata jo koulutuspolun alussa.
Elämänhallintataidot ovat tärkeitä ja oppisisältöjen tulee vastata ajan haasteisiin. Tärkeä kansalaistaito on oman talouden tasapaino. Maksuhäiriöisiä on Suomessa tällä hetkellä ennätysmäärä, 379 000. Heillä on keskimäärin 15 merkintää. Negatiivinen kierre on valmis, kun korkotasosta ymmärtämätön pyrkii uusilla luotoilla hoitamaan julkisoikeudellisia maksujaan. Peliongelmaisia on yhä enemmän ja Suomessa pelatuista rahoista 50% tulee 5% osalta kansasta. Terveystapatutkimuksen mukaan 18-v. pojista käyttää nuuskaa miltei joka neljäs ja pari vuotta nuoremmistakin 12%. Yli neljännes 7-vuotiaista on ylipainoisia. Huumeiden käyttö on kasvanut räjähdyksenomaisesti myös Pirkanmaalla. Inhimillisen sekä tuloksekkaan hoidon lisäksi tulee erityisesti satsata ennaltaehkäisyyn. On luotava koko koulutuspolulle nykyainainen valistuskokonaisuus ja sopivan kokoiset opetusryhmät. Em. haasteiden voittamiseen ei tietenkään riitä pelkkä kansalaistaito-oppiaine, mutta se olisi konkreettinen viesti ja toimi.
Yhden vuosiviikkotunnin lisääminen perusopetukseen maksaa n. 6 miljoonaa per ikäluokka. Kokonaishinta uudistukselle olisi 54 miljoonaa, kun esiopetukseen kansalaistaito saadaan kustannusneutraalisti. Rahoitus saadaan ympäristölle haitallisia yritystukia leikkaamalla. Samalla olisi syytä myös tehdä lakimuutos ja luoda kaikille yhteinen maailmankatsomuksesta riippumaton oppiaine korvaamaan nykyinen oppilaat uskonnon mukaan karsinoiva malli. Kun kaikki saadaan samaan opetuskeskusteluun pohtimaan eettisiä ja moraalisia kysymyksiä, lisää se keskinäistä ymmärrystä ja tuo samalla 5-10 miljoonan säästöt. Summa käytettäköön esiopetuksen laajentamiseen kaikille 5-vuotiaille. Investointi kansalaistaitoihin vähentää kalliiden korjaavien toimien hintaa tulevaisuudessa ja luo inhimillistä hyvää.