Huonokuntoisia, terveydelle haitallisia päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosrakennuksia on Suomessa tuhansia. Samat ongelmat koskevat muitakin julkisia rakennuksia. Haluan nostaa kansallisen sisäilmaongelman esille erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta. Yksistään peruskouluikäisiä koulurakennusten päivittäisiä käyttäjiä on noin 600 000. Tässä luvussa eivät ole mukana varhaiskasvatuksen lapset, opettajat eikä muu henkilökunta. Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille altistuu arviolta 750 000 ihmistä. Sisäilmasta oireilevia on Suomessa kymmeniä tuhansia, joista noin kymmenellä tuhannella vakavia oireita.
Julkisessa rakennuskannassa on miljardiluokan korjausvelka. Jo kuusi vuotta sitten kosteus- ja homeongelmiin liittyvät terveyshaitat aiheuttivat vuodessa 450 miljoonan kustannukset yhteiskunnalle. Hintalappu nousee koko ajan. Professori Tuula Putus on viitannut tutkimuksiin kumuloituvista kustannuksista: ”Vaikka päättäjät ajattelisivat pelkästään rahaa, kannattaisi sisäilmaongelmat korjata heti.” Olen kuullut laskelmista korjausten kustannuksista suhteessa terveysmenoihin. Jälkimmäiset ovat paljon suuremmat, mutta tutkimusta aiheesta ei ole julkaistu.
Kuntien asiantuntijaryhmä suosittaa, että koulujen ja muiden julkisten rakennusten jatkuva koneellinen ilmanvaihto sammutettaisiin kokonaan, kun tilat eivät ole käytössä.
Tällä yritetään säästää rahaa, mutta terveyskustannukset pitäisi yhtä lailla tutkia. Kannatan rakennusalan ammattilaisten ehdotusta, että yleiskattavien ohjeiden sijaan jokaiselle rakennukselle luodaan suunnittelijan, pääurakoitsijan, käyttäjien ja ylipistotahon yhteisenä asiantuntijatyönä räätälöity huolto-ohjelma. Ongelmarakennuksissa ja kaikissa uusissa rakennuksissa ilmanvaihto tulisi pitää aina päällä.
Ongelman laajuus, jatkuvasti ilmenevät ikävät yllätykset ja kuntien heikko taloustilanne tekevät tilanteen haastavaksi. Yksistään Tampereella sisäilmaprosessissa on n. 50 koulua ja päiväkotia. Tuhansia lapsia, nuoria ja henkilökuntaan kuuluvia on vaarassa altistua. Siirtokelpoisten väistötilojen käyttö on kallista ja rakennusluvat kestävät käsittämättömän pitkään.
Lapsille ja nuorille pitää saada vakuutusturva sisäilmasairauden varalta, sillä heidän sairastumistaan ei tällä hetkellä korvaa kukaan. He osallistuvat oppivelvollisina lakisääteiseen palveluun. Moni opettaja joutuu vaihtamaan alaa, kun terveys ei opetustyössä kestä. Korkea koulutus menee hukkaan. Myös lyhyemmät poissaolot tulevat kunnille kalliiksi.
Kaatuneen hallituksen johdolla valmisteltiin Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelma. Sille ei kuitenkaan osoitettu rahoitusta! Kun haluamme ratkaista sisäilmaongelmat, tarvitaan valtion porkkanarahaa. Eduskunnasta käsin on luotava kannustimia suunnitteluun, peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen. Tarvitaan rakentamisen laatukriteerit, joiden laiminlyönnistä sanktioidaan. Vastuukysymykset on selkiytettävä. Kriisitilanteita varten tarvitaan väistötilaohjelma sekä kiinteistöjen käyttöönotossa ja hoitamisessa kunnollista perehdytystä. Ratkaisemalla sisäilmaongelmat säästämme lopulta rahaa ja ennen kaikkea annamme lapsille mahdollisuuden elää terveinä.
-Matti Helimo