• MATTI HELIMO

  • Kasvatustieteiden maisteri
  • 41-vuotta
  • Kahden lapsen isä
  • Tampereen kaupunginvaltuutettu
  • Sivistys- ja kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja
  • OAJ Pirkanmaan puheenjohtaja
  • Pääluottamusmies Opettaja
  • Tahmela

 

 

 

Puolustan koulutusta, kasvatusta, tutkimusta ja sivistystä. Sisäilmaongelmat on ratkaistava.

Edistän lasten&nuorten liikuntaa, urheilua ja kulttuuria. 

Tuen maakuntaan siirtyviä koulutuksen tukipalveluja.

 

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä maakunnille, tulee sivistyspalveluista suurin osa kuntien tehtäviä. Maakunnille siirtyy lasten tärkeitä tukipalveluja, kuten terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit. Ongelmia tulee ennaltaehkäistä ja välttää kalliit korjaavat toimet.

Haluaako Tampere oppimisen ykköseksi?

Tampereen strategiassa on tavoitteena olla v. 2030 suurten kaupunkien oppimistulosten ykkönen. Strategia on ylin kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja ja se valmisteltiin yhdessä asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa pormestariohjelman pohjalta. Tavoite olla paras on oikea ja yksiselitteinen, mutta äärimmäisen kova. Pääkaupunkiseutu kun olisi viimeisimmissä PISA-tuloksissa koko maailman ykkönen ilman muun Suomen laskevaa vaikutusta.

Tavoite ykköspaikasta on saavutettavissa, mutta vaatii konkreettisia toimia ja lisäpanostuksia aikana, jolloin Tampereen talous on kriittisessä tilassa. Paljon on ollut puhetta, että menoja on kahdenlaisia: “Käyttömenoilla ostetaan leipää ja investointimenoilla peltoa ja siemeniä.” Aivan perustavaa laatua oleva kysymys onkin, kumpaan kategoriaan kasvatus- ja opetus sijoitetaan. Kuntataloudessa se kuuluu käyttömenoihin ja valitettavan usein koulutus nähdäänkin vain kulueränä. Vaalipuheissa toki muistetaan korostaa sen merkitystä ja arvoa.

Lue lisää: Haluaako Tampere oppimisen ykköseksi?

Tampereen kouluverkkoa on tarkasteltava kokonaisuutena

Tampereen kouluverkkokeskustelua on käyty pormestariohjelmaneuvotteluista lähtien. Sittemmin on kuultu lukuisia kertoja eri tahoja ja pidetty valtuuston iltakoulu. Jokaisella kouluverkosta kiinnostuneella on ollut mahdollisuus evästää viranhaltijoita. Koulutuksesta pormestariohjelmaan kirjattiin lupaus laadusta. ”Oppilaiden ja opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioidaan mahdollistamalla joustavat, oppimisen kannalta sopivan kokoiset opetusryhmät ja lisäämällä erityisopetusta sitä tarvitseville.” Myöhäisherännäisiä on sittemmin ilmaantunut vaatimaan aikalisiä tai nostamaan esityksen yksittäisiä kohtia keskiöön kokonaisuuden unohtaen.

Lue lisää: Tampereen kouluverkkoa on tarkasteltava kokonaisuutena

Yhteistyöllä ja sopivasti vaatien kouluvuoteen

Esi- ja perusopetuksen aloittaa näinä päivinä 605 000 lasta ja nuorta. Lukuvuoden aikana tutkintotavoitteisen koulutuksen piirissä on 1 280 000 opiskelijaa. Suomi pärjää tulevaisuudessa vain korkealla osaamisella ja laadukkaan koulutuksen merkitys on suurempi kuin koskaan ennen.

Opinpolun alkua toivottavasti vahvistetaan tulevalla hallituskaudella, jolloin esiopetus laajennettaneen koskemaan 5-vuotiaita. Tällä hetkellä 22% viisivuotiaista ei ole varhaiskasvatuksen piirissä. Tässä joukossa on paljon lapsia, jotka erityisesti siitä hyötyisivät. Koko ikäluokan saaminen esiopetukseen tasaisi lasten erilaisista taustoista johtuvia oppimiseroja ja olisi merkittävä askel maassamme syntyneen eriarvoistumiskehityksen katkaisemiseksi. 

Lue lisää: Yhteistyöllä ja sopivasti vaatien kouluvuoteen

Pojille tukea ja tytöille rohkaisua

Matematiikan osaamisemme on laskussa. Viimeisimpään TIMSS-tutkimukseen osallistui Suomesta 5015 neljäsluokkalaista 158 koulusta ympäri maata. Suomi putosi yli 50 osallistujan joukossa sijalle 16-17. Parhaat maat parantavat ja suomalaislasten osaaminen heikkenee kaikilla osaamisalueilla. Esim. kertolaskun 23·19= osasi ratkaista 5% suomalaislasta kaikkien maiden keskiarvon ollessa 41%.

Erityisen huolissaan on syytä olla pojista. Edellisessä vastaavassa tutkimuksessa pojat menestyivät 7 pistettä tyttöjä paremmin, mutta 2015 tytöt 9 pistettä poikia paremmin. Ongelmalliseksi asian tekee se, että tytötkin saivat kaksi pistettä aiempaa huonommat tulokset ja ohittivat pojat, koska poikien pudotus oli 18 pistettä. Tuo vastaa noin puolen vuoden oppimista.

Lue lisää: Pojille tukea ja tytöille rohkaisua

Koulutuskeisarin uudet vaatteet

Sain kutsun Kiinaan luennoimaan suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Arvostus järjestelmäämme sekä suomalaisia opettajia kohtaan on suurta. Toisin kuin Suomi, on Kiina leikannut julkisia menoja, mutta samalla tehnyt merkittäviä lisäpanostuksia koulutukseen. Kiinan kerrottiin viitenä vuonna panostaneen enemmän kuin edeltävänä 60 vuotena yhteensä. Koulutusjärjestelmämme on edelleen paperilla maailman paras, mutta olisi älyllistä epärehellisyyttä väittää sen toimivan käytännössä kuten hienot arvot edellyttäisivät. Suomessa onkin viimeinen hetki herätä ruususen unesta, kun haluamme turvata asemamme kansainvälisessä kilpailussa ja hyvinvointivaltion.

Lue lisää: Koulutuskeisarin uudet vaatteet

Pirkanmaasta maailman lukevin maakunta

Suomalaiset tytöt ovat maailman parhaita lukijoita, mutta tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on OECD-maiden suurin. Valtakunnallisen koululaiskyselyn mukaan suomalaislasten kiinnostus lukemiseen, kirjoittamiseen ja sanataiteeseen on valitettavan vähäistä. Myönteinen suhtautuminen lukemiseen synnyttää lukutaitoa tukevan positiivisen kehän. Lukutaidon ja kielellisen kehityksen kannalta lapsen ensimmäiset elinvuodet ovat erityisen tärkeitä ja jo vauvaiässä aloitetulla ääneen lukemisella on nähty olevan suuria hyötyjä niiden kehitykselle.

Lue lisää: Pirkanmaasta maailman lukevin maakunta

Riittävä perusrahoitus on koulutusjärjestelmän sydän

Suomalainen koulutusjärjestelmä on ollut maailman huipulla, mutta vuosikymmenen jatkuneet leikkaukset uhkaavat nyt koulutuksen laatua. Suuria valtionosuuksien leikkauksia on paikkailtu pienemmillä hankerahoituksilla. Sirpaleiset hankkeet aiheuttavat paljon työtä, mikä on sitten vastaavasti pois tärkeimmästä eli koulutuksesta, kasvatuksesta ja tutkimuksesta. Suuri osa hankehakemuksista ei johda rahoituksen saamiseen. Usein hankerahoitus asettaa myös koulutuksen järjestäjät ja sitä myöten oppilaat sekä opiskelijat eriarvoiseen asemaan keskenään, koska resurssit hakemuksien tekemiseen vaihtelevat suuresti.

Lue lisää: Riittävä perusrahoitus on koulutusjärjestelmän sydän

Opiskelijan tuen pitää toimia myös käytännössä

Jaan täysin apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäen ja monien opettajien huolen nuorten asemasta ammatillisen koulutuksen säästöjen keskellä. Huolestuttavaa oli Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen johtajan Anni Miettisen vastaus Aamulehdessä (26.2.): ”Opiskelija saa kyllä hänen tarvitsemansa tuen ammatillisessa koulutuksessa.” Se, että tuki toteutuu OPH:n papereissa ei valitettavasti auta yhtään sitä suurta nuorten joukkoa, joka jää vaille riittävää lähiopetusta ja työpaikalla oppimista. 
 
Negatiivinen keskeytys tarkoittaa, että opiskelija jää työttömäksi ilman jatkosuunnitelmaa tai hänen opintojensa keskeyttämisen jälkeisestä toiminnastaan ei ole tietoa. Näitä opinnot keskeyttäneitä nuoria on yksin Tampereella vuosittain n. 500. Lisäksi on paljon nuoria, joita työpaikat eivät voi vailinnaisten perustaitojensa vuoksi ottaa työpaikalle oppimaan.

Lue lisää: Opiskelijan tuen pitää toimia myös käytännössä

Perusopetuksella selkeä tavoitekuva – konkreettiset toimet ja rahoitus puuttuvat  

Perusopetuksen tulevaisuutta pohtinut peruskoulufoorumi julkisti tavoitekuvan peruskoulun pelastamiseksi. Linjaukset olivat tuttuja ja oikeaan osuvia, vain rahoitus puuttuu. Kuilu kauniiden koulutuspoliittisten puheiden ja peruskoulun arjen välillä on ammottava. Peruskoulufoorumin linjauksissa esitetäänkin riittävää resursointia perusopetukselle, jotta kaikkien oppilaiden tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiselle voidaan aidosti taata.

”Meidän isoin rekrytointivalttimme tällä hetkellä on suomalainen peruskoulu. Se on aivan huikea brändi.”, hehkutti Supercellin tj. Ilkka Paananen tulosjulkistuksen yhteydessä. Yhtiö maksoi 2017 yhteisöveroja Suomeen 125 miljoonaa. Yrityksemme tarvitsevat huippuosaajia paitsi Suomesta niin myös ulkomailta. Samaan aikaan tasa-arvoinen peruskoulu on kuitenkin murenemassa. Oppimistulokset eriytyvät eri puolilla maata ja kelkasta putoaa yhä useampi. Joka kymmenes nuori ei peruskoulun aikana saavuta lukutaidon minimitasoa ja PISA-tulostemme lasku on ollut OECD-maiden nopeimpia. 

Lue lisää: Perusopetuksella selkeä tavoitekuva – konkreettiset toimet ja rahoitus puuttuvat  

Rakennuskeskustelu käännettävä tavara-asemasta sisäilmaongelmiin  

Julkisten rakennusten paisuneista sisäilmaongelmista on puhuttu jo pitkään ja varmasti jokaisessa kunnassa tehdään töitä asian korjaamiseksi. Yli puolet Suomen kunnista kuitenkin ilmoittaa, että sisäilmaongelmat ovat ratkaisematta. 

Yksistään huonokuntoisia, terveydelle haitallisia päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosrakennuksia on Suomessa noin 3 000. Työterveyslaitoksen arvion mukaan kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille altistuu n. 750 000 ihmistä. Professori Tuula Putuksen mukaan sisäilmasta oireilevia on Suomessa kymmeniä tuhansia, joista noin kymmenellä tuhannella vakavia oireita.

Julkisessa rakennuskannassa on mammuttimainen määrä investointitarvetta. Kannan ikärakenne, sen liian suuri määrä suhteessa palvelutarpeeseen sekä epätarkoituksenmukaiset tilat näkyvät mm. vajaana käyttöasteena: 8-10 % on tyhjillään. Korjausvelan arvioidaan olevan yli 5 miljardia euroa. Jo viisi vuotta sitten kosteus- ja homeongelmiin liittyvät terveyshaitat aiheuttivat vuodessa 450 miljoonan kustannukset yhteiskunnalle. Hintalappu on vaan noussut. Professori Putus onkin viitannut tutkimuksiin kumuloituvista kustannuksista: ”Vaikka päättäjät ajattelisivat pelkästään rahaa, kannattaisi sisäilmaongelmat korjata heti.” 

Lue lisää: Rakennuskeskustelu käännettävä tavara-asemasta sisäilmaongelmiin  

Esiopetus tulee laajentaa 5-vuotiaille

Valtiovarainministeri Petteri Orpo haluaisi ulottaa maksuttoman puolipäiväisen varhaiskasvatuksen 5-vuotiaille. Se on sinällään oikein hyvä ja kannatettava tavoite. Orpo on oikeassa todetessaan varhaiskasvatuksen olevan kaikkein vaikuttavin koulutuksen muoto. On ehdottoman tärkeää huomioida, että vain laadukas varhaiskasvatus on vaikuttavaa.

Perheillä tulee olla aito mahdollisuus valita lapselleen lapsen kannalta paras hoitomuoto. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisasteet ovat verraten matalat. Tutkitusti erityisesti pienituloisten perheiden ja vähän koulutettujen äitien lapset osallistuvat suhteellisesti vähiten varhaiskasvatukseen. Näillä äideillä ei useinkaan ole työpaikkaa, johon vanhempain- tai hoitovapaalta palata. Kuitenkin juuri heidän lapsilleen laadukkaasta varhaiskasvatuksesta olisi tutkimusten mukaan eniten hyötyä. Lapsen sosioekonomisen taustan merkitys on suuri hänen koulutuspolkuunsa ja sitä kautta (työ)elämään. On laajasti koko yhteiskunnan etu, että tasa-arvo paranee ja kaikki pysyvät mukana. Tärkeintä on saada haastavimmassa asemassa olevat lapset laadukkaan varhaiskasvatuksen piiriin. Tälle ryhmälle varhaiskasvatus on maksutonta jo nyt. Miten se, että varhaiskasvatuksesta tehtäisiin maksutonta myös niille, joilla on varaa maksaa, kannustaa varhaiskasvatukseen niitä, joille se on maksutonta jo nyt? Esiopetuksen laajentaminen 5-vuotiaisiin sen sijaan hyödyttäisi koko ikäluokkaa. Laajennus 5-vuotiaisiin pitäisi toteuttaa kuten esiopetus nyt toteutetaan 6-vuotiaille eli neljä tuntia päivässä velvoittavaa, elämyksellistä ja laadukasta, ei koulumaisesta esiopetusta kelpoisen opettajan johdolla. Erityisopetusta tulee tarvittaessa antaa esimerkiksi kielellisiin ongelmiin. Tämä vähentäisi lapsen sosioekonomisen taustan merkitystä hänen opintiellään.

Lue lisää: Esiopetus tulee laajentaa 5-vuotiaille

Koulutuksellinen tasa-arvo on rapautunut

Suomi on aina ollut tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien mallimaa. Opetus on ilmaista esiopetuksesta yliopistoon, mikä mahdollistaa koulutuksen kaikille lapsille ja nuorille. Hyvät ja laajat koulutusmahdollisuudet ovat mahdollistaneet korkeatasoiseen osaamiseen nojaavan elinkeinoelämän kehittymisen.

Viimeaikainen kehitys heittää kuitenkin synkän varjon koulutuksellisen tasa-arvon ylle. Lukiokoulutuksen kustannukset nousevat pelkästään oppikirjojen osalta 2400 euroon. Tämän lisäksi useimmissa lukioissa kannettava tietokone on hankittava itse. Ammatillisen koulutuksen osalta kustannukset vaihtelevat paljon opintolinjakohtaisesti voiden nousta tuhansiin euroihin.

Lue lisää: Koulutuksellinen tasa-arvo on rapautunut

Toisen asteen uudistuksille annettava mahdollisuus onnistua

Toisen asteen koulutus käy läpi suuria muutoksia. Ammatillisen koulutuksen reformi tulee voimaan ensi vuoden alusta. Sipilän hallituksen satojen miljoonien leikkaukset varjostavat hyviä tavoitteita, kuten koulutuksen ja työelämän kasvava yhteistyö. Lähiopetuksen vähentyminen on jo nyt osan nuorista kohdalla johtanut perustaitojen romahtamiseen ja opintojen keskeyttämiseen. Henkilökohtaista opinto-ohjausta, erityisopetusta ja myös opiskelijoiden omaa motivaatiota on lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa lisättävä. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysnäkymät ovat merkittävästi paremmat kuin ilman tutkintoa jääneiden.

Lue lisää: Toisen asteen uudistuksille annettava mahdollisuus onnistua

Facebook